#79 Esiaviollisia suhteita, rikottuja lupauksia ja oikeudenkäyntejä

2.5.20231.5.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Jakson aiheena on niin sanotut rikotut lupaukset, tässä tapauksessa esiaviolliset suhteet 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Selvitämme jaksossa, minkälaisia esiaviolliset suhteet olivat ja ketkä näissä olivat osallisina. Mitä esiaviolliset suhteet paljastavat seksuaalisuuden normeista? Milloin avioliittolupauksen rikkominen vietiin käräjille ja milloin ei? Mikä merkitys sukupuolella, iällä ja luokalla oli oikeudenkäynnissä? Jakson vieraana on Turun yliopiston, Suomen historian tutkijatohtori Mari Välimäki.

Shortly in English: Broken promises, what were they? When a woman and a man were in a sexual intercourse and a woman got pregnant or had a child before marriage, there could appear many kinds of challenges in 17th century Sweden and Finland. In this episode, we are discussing these difficulties together with postdoctoral researcher Mari Välimäki.

Tämän jakson aihe yhdistää kaksi aihetta, joista on keskusteltu podcastin aiemmissa jaksoissa, nimittäin seksuaalisuuden ja rakkauden sekä toisaalta sydänsurut. Mietin itse hetken aikaa, että onko näiden teemojen liittyminen esiaviollisiin suhteisiin vain omaa tulkintaani, mutta Mari vahvisti tulkintani oikeudenmukaisuuden. Rikotut lupaukset – eli avioliittolupauksen rikkominen – pitivät sisällään monia tunnehistorian ja seksuaalihistorian teemoja, joita tässä jaksossa käsitellään.

Jakso keskittyy Ruotsin aikaan ja uuden ajan alkuun, jolloin Suomi oli 1600-luvulla Ruotsin valtakunnan itäinen osa. Podcastissa ei ole liiaksi keskusteltu uuden ajan alusta, joten senkin puolesta tätä jaksoa oli mukavaa toteuttaa.

Esiaviollinen suhde edusti aikanaan normien vastaista toimintaa: se tarkoitti seksuaalista kanssakäymistä ennen avioliittoa. Mari on tutkinut erityisesti rikottuja avioliittolupauksia, jotka puolestaan tarkoittivat seksuaalista kanssakäymistä ennen avioliittoa mutta kihlalupauksen jälkeen.

Eli jos mies ja nainen olivat kihloissa ja olivat seksuaalisessa kanssakäymisessä sen jälkeen ennen avioliittoon vihkimistä, minkä tuloksena nainen tuli raskaaksi tai synnytti lapsen, tulkittiin heidän suhteensa näissä olosuhteissa avioliitoksi ilman virallista vihkimistäkin. Jos kuitenkin tässä tilanteessa pari halusi erota, tarvittiin siihen käräjät tapauksissa, joissa lapsi oli syntynyt tai tuloillaan maailmaan. Lapsen vuoksi oli selvitettävä, kenellä on elatusvelvollisuus lapseen.

Rikotut lupaukset paljastavat siis ihanteita esimerkiksi ideaalista avioliitosta, seksuaalisuudesta tai sukupuolirooleista. Jakson keskiössä ovat oikeudenkäynnit, joissa esiaviollisia suhteita puitiin. Oikeudenkäynneissä naiset käyttivät todisteina avioliittolupauksista erilaisia lupauksen antaneen miehen toimia ja käyttäytymistä, jotka vahvistivat annettua lupausta.

Tällainen käytös saattoi pitää sisällään esimerkiksi esiintymisen yhdessä julkisesti. Tästä esimerkkinä on menneisyyden jälki, jossa Petrus Magni Gyllenius kertoo päivästään yläluokkaisen Katariina Petraeuksen kanssa.

Elokuun kahdeksannen päivän aamuna kävelin piispan tyttären, neito Katariinan kanssa Koroisiin. Kävelimme joen itäpuolta, joka virtaa läpi Turun ja jonka nimi on Aura. Ja kun saavuimme kylään ja annoimme soutaa itsemme joen yli Koroisiin. Koroisissa saimme ruokaa vanhassa piispan talossa, jossa on aikanaan vietetty juhlia ja pidetty hauskaa. [–] Koroisista kävelimme Räntämäen kylään ja sitten kirkkoon, jota kutsutaan pyhän Marian tai Neitsyt Marian kirkoksi ja tutustuimme rakennukseen sisältä ja ulkoa. Kirkolta kävelimme Räntämäen papintilalle tai kylään, sitten joen länsipuolta vesimyllylle. [–] Illalla palasimme takaisin kaupunkiin.
 
– Ote päiväkirjasta 8.8.1653, jolloin Petrus Magni Gyllenius tekee kävelyretken Katariina Petraeuksen kanssa Koroisiin tarkastamaan piispan tilaa ja jatkoivat siitä Maarian kirkolle.

Jakso pohjautuu Marin väitöstutkimukseen, ja vuonna 2021 julkaistun väitöskirjan Mari aloittaa johdannossa seuraavasti: ”Olen kulkenut väitöskirjapolkuni 1600-luvun opiskelijoiden ja heidän kanssaan esiaviollisiin suhteisiin ryhtyneiden naisten seurassa – ja matka on ollut mitä mielenkiintoisin!”.

Tämän jakson myötä ymmärrän täysin, miksi Marin matka 1600-luvun yliopisto-opiskelijoiden kanssa on ollut ”mitä mielenkiintoisin”. Tunteita, ihmissuhteita ja oikeudenkäyntejä – mitä muuta sitä voi mielenkiintoiselta ja moniulotteiselta tutkimusaiheelta toivoa!

Jaksossa kuulet kertomuksia tilanteista, joihin 1600-luvun miehet ja naiset ovat joutuneet oltuaan seksuaalisessa kanssakäymisessä ennen avioliittoa. Ymmärrät, millä perustein seksuaalisista kanssakäymisistä saatettiin tuomita ja oliko tuomittavaa niinkään itse teko vai sen seuraukset yhteisölle. Opit myös, mikä on konsistori ja mitä käytännössä tarkoittaa ylempien säätyjen oikeus tulla vertaistensa tuomituksi.

Rikottujen lupausten pariin Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Mari Välimäki: Rikotut lupaukset. Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla. Väitöskirja, Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. 2021.

Hanna Kietäväinen-Sirén: Erityinen ystävyys – Miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n. 1650-1700). Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Humanistinen tiedekunta. 2015.

Litteraturbanken: Petrus Gyllenius & Reinhold hausen (red.). Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1822).