#80 Nimipäiviä, kalentereita ja juhlakepposia

16.5.202316.5.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Tämän juhlajakson aiheena on nimipäivien historia. Kaikille nimipäivät eivät kyllä toimisi juhlan aiheena, sillä nimipäiviä ei juhlita jokaisessa maassa eikä kaikissa perheissä Suomessakaan. Minkälainen on siis nimipäivien historia ja miksi nimipäivien viettämisen suosio on juuri Suomessa niin suurta? Miksi nimipäiviä oikeastaan vietetään ja kuinka pitkä on nimipäivien perinne? Mikä merkitys ihmisen nimellä ylipäätään kulttuurisesti on? Jakson vieraaksi olen saanut Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan, joka on perehtynyt nimipäivien historiaan. Hän on todennut, että nimipäiviä ”on hyvin helppo juhlia, koska aina ei voi tietää esimerkiksi työkaverin syntymäpäivää, mutta nimipäivän näkee kalenterista”.

Shortly in English: Celebrating one’s name day is a very Finnish thing. Why is it so? What kind of name day celebrations we have seen during centuries and when celebrating birthdays became more popular? In this episode, we also talk about calenders and the origins of name day together with the head of Helsingin yliopiston Almanakkatoimisto, Minna Saarelma-Paukkala.

Tämän jakson myötä siirrymme jälleen uudelle kymmenelle, nimittäin kasarille, kun vuorossa on jakso numero kahdeksankymmentä. Pidän edelleen kiinni podcastin perinteestä ja siitä, että joka kymmenes jakso on jollain tavalla spesiaali juhlajakso. Tällä kertaa juhlan aiheena meillä on nimipäivät.

Olin jo pidempään pohtinut, pitäisikö tehdä yksi juhlajakso syntymäpäivien historiasta. Nimipäivät kuitenkin jäivät erään ystäväni suosituksesta mieleeni, ja onnekseni löysin erinomaisen asiantuntijan jaksoon vieraaksi tätä varten.

Jakson aikana myös ymmärsin, että nimipäivien historia on sinänsä paljon mielenkiintoisempi ja myös pidempi ajallisesti kuin syntymäpäivien historia. Lyhyesti sivuamme jaksossa myös syntymäpäiviä, mutta olen oikein tyytyväinen siihen, että nimipäivät valikoituivat jakson aiheeksi.

Jakson menneisyyden jäljeksi Minna valikoi 13-vuotiaan tytön, Jacobina Charlotta Munsterhjelmin kuvauksen Charlotan nimipäivän vietosta vuodelta 1800. Itse katkelmasta ei käy ilmi, että kyseessä on nimipäivien vietto, joten sinänsä nykypäivästä katsoen omaan mieleeni juolahti pikemmin syntymäpäivien vietto. Nimipäivien ja syntymäpäivien suhde onkin mielenkiintoinen.

Eri aikoina nimipäiväjuhlintaan on liittynyt erilaisia perinteitä, joihin jaksossa tutustumme myös kahden muun katkelman kautta.

Aamulla Gret Sofi tuli ja koputti oveen, jotta heräisin; he kun eivät tienneet, että olin koko ajan maannut valveilla. Nousin ylös ja menin saliin, johon oli asetettu kaksi kuusta keskelle lattiaa, ja niiden välissä oli kahvipöytä. Toisella puolella seisoi mamselli Fortelin pojaksi pukeutuneena. Hän lauloi värssyn ja muut lauloivat mukana. Puihin oli ripustettu minulle lahjoja. Äitikullalta sain kultasormuksen, isäkullalta sain kaksi hopealanttia, Ulla-siskolta kultasydämen, Anette-siskolta silkkikankaisen neulakirjan, Majalta punaisen silkkikankaisen neulatyynyn, Ulla-serkulta ruskean silkkinauhan, ja tuhatkaunoseppeleen.

Jacobina Charlotta Munsterhjelm, syntynyt vuonna 1786 ja tuolloin 13-vuotias tyttö, kuvaa päiväkirjassaan Charlotan päivän viettoa kymenlaaksolaisessa Hämeenkylän kartanossa Elimäellä 12. toukokuuta 1800

Katolinen kirkko toi aikoinaan kalenterin Suomeen, kirkollisten pyhimyskalenterien myötä. Nimipäivien vietto alkoi ensin pyhimysten muistopäivien vietolla, ja vähitellen juhlinnan kohteeksi muuttuivat pyhimysten kanssa samannimiset ihmiset. Kirkollinen juhlaperinne siis maallistui, ja vähitellen myös muita kuin pyhimysten nimiä lisättiin kalenteriin.

Pidän siitä tunteesta, miten pienten ja nopeasti ajateltuna kenties irrallisten aiheiden – kuten nimipäivät – ympärillä onkin historiallinen verkosto täynnä merkityksiä ja selityksiä asioille. Nimipäivien historia on koko Suomen kansakunnan historian tutkimista, kuten Minna jaksossa toteaa.

Jaksossa opit, minkälaisia nimipäiväjuhlien perinteitä Suomessa on eri aikoina ollut. Kuulet myös pohdintaa nimien alkuperistä sekä Suomen historian eri vaiheiden vaikutuksesta suomalaisten etunimien nimistöön.

Nimipäiväjuhlien viettoon Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Minna Saarelma-Paukkala: Nimipäiväjuhlat. Kirjapaja. 2006.

Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nettisivut

Helsingin Sanomat: Miksi vietämme nimipäiviä? Asiantuntija kertoo, miksi ikivanhaa perinnettä pidetään yhä hengissä. Julkaistu 21.6.2018. Luettu 15.5.2023.