Menneisyyden Jäljillä -podcast esillä lehdissä
Podcastilla on ollut vauhdikas alkuvuosi niin mielenkiintoisten jaksojen kuin medianäkyvyyden suhteen. Pitkäjänteinen työ podcastin eteen on kannattanut, ja alkuvuodesta julkaistujen artikkelien ansiosta jälleen yhä useampi saa tiedon podcastista ja voi liittyä mukaan Menneisyyden Jäljille. Tämä lämmittää kovasti sydäntä.
Itselleni täydellisenä yllätyksenä Helsingin Sanomat julkaisi 9. tammikuuta 2023 arvion Menneisyyden Jäljillä -podcastista. Arvion otsikkona on ”Historiasarja tarjoaa intohimoisen asiantuntevaa analyysiä” ja siinä todetaan, että ”podcastissa vierailevat tutkijat eivät näyttäydy pelkästään asiantuntijoina vaan myös ihmisinä”. Tämä oli oikein osuva havainto, sillä ajatukseni on ollut tuoda esille itse tieteentekijöitä.
Tutkittu tieto ei synny tyhjästä, vaan on aina tärkeää kysyä, kuka tiedon tuottaa ja miltä pohjalta. Näin ollen jaksoissa usein tutkijat pääsevät omalla äänellään ajan kanssa rauhassa kertomaan tutkimistaan aiheista, mitä myös kiiteltiin arviossa. Asiantuntijat ovat ihmisiä siinä missä kuka tahansa muukin, ja mielestäni on aina kiinnostavaa kysyä jaksojen vierailta, miten he ovat päätyneet kyseessä olevan tutkimusaiheen pariin. Se kertoo paljon siitä, miten historiantutkimusta tuotetaan lopulta nykypäivää varten ja nykypäivän intresseistä käsin.
Suomen Kulttuurirahasto julkaisee Tammenlastuja -lehteä, jossa maaliskuussa 2023 julkaistiin toimittaja Laura Iisalon toimittama artikkeli Menneisyyden Jäljillä -podcastista. Lehteen haastatellaan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamia hankkeita ja niiden tutkijoita, ja kuulun itse tähän onnelliseen ja onnekkaaseen joukkoon. Keväällä 2020 sain itse Suomen Kulttuurirahastolta nelivuotisen apurahan väitöskirjatutkimukseeni, joka käsittelee 1800-luvun loppupuolen Englannin liikuntakulttuuria ja kehollisuutta.
Vaikka podcast ei liity suoraan väitöskirjatutkimukseeni, liittyy podcastin tuottaminen nähdäkseni silti monella tapaa rooliini väitöskirjatutkijana. Podcastin avulla olen päässyt tapaamaan monen monta tutkijaa ja keskustelemaan heidän kanssaan. Tätä voi kutsua myös verkostoitumiseksi, mutta itse en pidä tuosta käsitteestä: en halua ajatella asiaa tavoitekeskeisestä hyötynäkökulmasta, vaan haluan ajatella keskustelut inhimillisinä kohtaamisina, joissa minulla on mahdollisuus oppia uutta.
Samalla podcast on auttanut minua kehittämään taitoja, joista iloitsen varmasti tulevaisuudessa. Tiedeviestintä on valtavan kiinnostavaa, ja pystyn ammentamaan siitä paljon myös omaan väitöskirjaprojektiini.
Artikkelissa totean seuraavaa: ”Historiantutkijan harjoittama tietynlainen sydämen sivistyksen taito auttaa tässä hetkessä paremmin ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja.” Totean myös, että ”minua kiinnostaa, miksi ihmiset ovat toimineet kuten ovat toimineet”. Nämä ovat puolestaan periaatteita, joille podcast on rakennettu ja jotka olen koulutukseni myötä omaksunut.
Podcast on siis tietyllä tavalla projekti, joka toimii väitöskirjani ja akateemisen ympäristön sekä akateemisen maailman ulkopuolisen yleisön välimaastossa. Olen iloinen siitä, miten podcast toimii tiedeviestinnän linkkinä näiden maailmojen välillä.
Lue Menneisyyden Jäljillä -podcastista kertovat artikkelit täältä:
Helsingin Sanomat: ”Historiasarja tarjoaa intohimoisen asiantuntevaa analyysiä”. Julkaistu 9.1.2023. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009309284.html
Tammenlastuja: ”Koko kansan historioitsija – Väitöskirjatutkija Lotta Vuorio tuo historiantutkimuksen kaikkien ulottuville”. Numero 1/2023, Tammenlastuja -lehteä tuottaa Suomen Kulttuurirahasto.
LOTTA VUORIO 