#75 Kulkutauteja, epidemioita ja rokonistutuksia

14.2.20238.2.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voisiko tautien historian tuntemus auttaa meitä nykypäivänä ymmärtämään tautien merkitystä ja ihmisten käyttäytymistä paremmin aikoina, jolloin kulkutauti jyllää. Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa juuri viimeistelevän Elina Maaniitty.

Shortly in English: Diseases and epidemics have always been with us, both in present and in the past. In this episode, we will discuss what kind of diseases people needed to deal with, how did people in the past survive in the middle of epidemic diseases without vaccinations, and how vaccinations were invented. The guest of the episode is doctoral researcher Elina Maaniitty, University of Helsinki.

Musta surma, rutto, tuberkuloosi, isorokko, venäläinen influenssa, espanjantauti, aasialainen influenssa, sikainfluenssa, korona. Erilaiset kulkutaudit ja sairaudet ovat olleet aina osana ihmisten historiaa.

Jakson vieras Elina Maaniitty on kirjoittanut tutkimukseensa pohjaten hienosti, että ”epidemioissa ja pandemioissa pelkäämme usein paitsi itse tauteja, myös yhteiskuntien ja yhteisöjen romahtamista”. Näin ollen tautien historia pitää sisällään monenlaista historiaa: lääketieteen historiaa, väestöhistoriaa, ympäristöhistoriaa, tunnehistoriaa sekä paljon muuta.

Nauhoitushetkellä, syksyllä 2022, olemme eläneet koronapandemian kanssa jo lähemmäs kolme vuotta. Ikään kuin ennusteena, Vybarr Cregan-Reid kirjoitti vuonna 2018 julkaistuun kirjaansa seuraavasti: ”Eläimiä kasvatetaan nykyään niin paljon, että matemaattisesti ajatellen on vain ajan kysymys, koska jostakin monista mutatoituneista flunssaviruksista puhkeaa epidemia, joka tarttuu ihmiseen ja sitten leviää ihmisten välillä ilman mitään esteitä.”

Näinhän siinä kaksi vuotta kirjan julkaisun jälkeen tapahtui, mutta olisimmeko voineet varautua pandemiaan jotenkin paremmin? Voisiko tautien historian tunteminen olla avuksi?

Yllä olevat kuvat liittyvät menneisyyden tauteihin ja niistä johtuviin kuolemiin. Vasemmalla oleva kuva rotasta on kuvasarjasta, joka havainnollistaa rottien läsnäoloa ja liikkumista laivoilla ja satamissa sekä tautien siirtymistä niiden mukana uusiin maihi (Albert Lloyd Tarterin piirroksia luultavasti vuosien 1940–1949 väliltä, lähde Wellcome Collection). Oikean puolen kuva puolestaan kuvastaa ruttoepidemiaa Nurmijärvellä talvella 1710–1711. Kuva on kuolleiden ja haudattujen luettelosta (mikrofilmi, kuva Elina Maaniitty) ja siinä lukee kirjoitettuna ”dödde i pesten” – eli väkeä on kuollut ruttoon talous kerrallaan.

Jakson menneisyyden jäljeksi Elina valitsi Ruotsin hovilääkäri Abraham Bäckin lausunnon vuodelta 1765. Lausunto on ytimekäs ja pysäyttävä – jotain on tehtävä, jotta ihmisiä ei kuole niin paljon kulkutauteihin.

Tämä on yksi asia, joka helposti unohtuu mielestämme nykypäivän keskusteluissa. Meillä ei ole todellisuudessa enää ymmärrystä siitä, minkälainen maailma on ollut ennen rokotteita, jolloin kulkutaudit veivät niin nuoria kuin vanhoja mennessään merkittävästi enemmän kuin nykypäivänä. Tämä on ulottuvuus, jonka historiantutkijat voivat mielestäni tuoda esiin keskusteluihin maailman tai pelkästään Suomenkin väestön terveystilanteesta.

En pysty tässä (edes) laskemaan sitä väen määrä, jonka vuosittain menetämme kulkutaudeille, niin pienestä väestöstä, joka Ruotsilla on.

Arkkiatri ja hovilääkäri Abraham Bäck puheessaan Ruotsin Kuninkaalliselle Tiedeakatemialle 25. heinäkuuta 1765

Lääketieteen historia on usein kirjoitettu voittajien historiana eli edistysaskelten historiana. Näin unohdamme helposti, että on ollut paljon asioita, jotka eivät ole johtaneet läpimurtoihin ja harppauksiin esimerkiksi lääketieteen edistymisessä. Elina kuitenkin muistuttaa, että myös mahdolliset harha-askeleet sekä epäonnistuneet yritykset lääketieteessä tai kulkutaudeilta varautumisessa ovat olleet ihan yhtä valideja omassa ajassaan.

Kuuntelemalla jakson opit, mitä eri tauteja ihmiset ovat kohdanneet menneisyydessä erityisesti ennen rokotteiden keksimistä. Opit myös, miten rokotteet keksittiin ja mitä muita keinoja ihmisillä oli selviytyä epidemioista. Kuulet myös, mitä historialla on annettavaa nykyiseen ymmärrykseemme taudeista ja terveydestä.

Tervetuloa tautien Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Elina Maaniitty: ”Epidemiatorjuntaa ja kansanterveystoimenpiteitä 1700-luvulla”. Lastuja Suomen historiasta, Turun yliopisto. Julkaistu 26.3.2020.

Elina Maaniitty: ”Syväluotaus – Tautien historiaa pandemian keskellä”. Historiallinen Aikakauskirja, Vuosikerta. 119 , Nro 1 , 2021. Sivut 108-112.

Heikki Mikkeli: Kulkutaudit ennen ja nyt. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Vol 57, nro 2, 2020.

Lotta Vuorio: ”Taudit osana historiaa”. Salon Seudun Sanomat, 21.3.2020.

Vybarr Cregan-Reid: Homo sapiens – Luotu liikkumaan (suom. Petri Ukskoski). Minerva. Helsinki 2019. Alkuperäinen teos Primate Change – How the World We Made Is Remaking Us (2018).

Apteekkari: Ihmiskunnan tautinen historia. Julkaistu 19.3.2020.

Yle: Yksi laiva toi 200 vuotta sitten Helsinkiin taudin, joka levisi aikansa pahimmaksi väestökatastrofiksi – voiko korona aiheuttaa saman tuhon Suomessa? Julkaistu 5.4.2020.