#68 Köyhyyttä, osattomuutta ja varattomuutta
Lotta Vuorio © 2022 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Jakson aiheena on köyhyyden historia. Tutustumme köyhyyteen erityisesti Suomen ja Turun näkökulmasta 1800-luvulta nykypäivään. Köyhyys on suhteellista ja sitä voidaan mitata monella eri tavalla. Kysynkin jaksossa, miltä köyhyys on näyttäytynyt eri aikoina ja missä kaikessa köyhyys on näkynyt menneisyydessä. Miten pääsemme käsiksi köyhien historiaan? Mikä merkitys säädyllä ja perheen luokka-asemalla on ollut köyhyyteen? Minkälaiset kokemukset köyhyydestä ovat muuttuneet ja voiko joitain kokemuksia tunnistaa yhä tässä päivässä? Jakson vieraana on historioitsija Noora Viljamaa, joka on työskennellyt tutkimusprojektissa nimeltä ”Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään”.
Shortly in English: In this episode, we will focus on the poor and impoverished. How has the experiences of poverty changed in time? Was (or is) being poor one’s own choice or what were the factors impacting on one’s life course? The guest of the episode is PhD researcher Noora Viljamaa who works in the project exploring the experiences of the poor in Turku (Finland) from 1800 to the present day.
Historiankirjoitus keskittyi karkeasti noin 1950-luvulle asti valtaa pitävien ja siten lähtökohtaisesti hyvin toimeentulevien historiaan, jolloin historia näyttäytyi varakkaiden lasien läpi. Sosiaalihistorian nousun myötä myös työväenluokka peri oikeutensa omaan menneisyyteensä, ja näin ihmisten arki eri varallisuustasoilla monipuolisti näkymää menneisyyteen.
Koska monista asioista on vaikeaa löytää lähdeaineistoa, joka käsittelisi muuta kuin varakkaampien luokkien näkökulmia, on myös tässä podcastissa lähestytty monia aiheita keskiluokan tai yläluokan historian varassa. Vaikka olen tietoisesti pyrkinyt valitsemaan podcastiin aiheita, jotka tuovat esiin jotain odottamatonta tai toisaalta eettisesti perusteltua ja mielestäni liian vähälle huomiolle mediassa jääneitä aiheita, huomasin tähän jaksoon valmistautuessani selkeän vinouman luokan suhteen. Tämä jakso korjaa pieneltä osin tätä vinoumaa, kun keskitymme köyhyyden historiaan.
Olin todella vaikuttunut siitä, millä tavoin Noora kontekstualisoi jaksoon valitun menneisyyden jäljen. Kontekstualisointi tarkoittaa, että alkuperäislähdettä – tässä tapauksessa katkelmaa syntyneiden ja kastettujen luettelosta – tulkitaan sen varassa, mitä muuta tiedämme kyseisestä ajanjaksosta ja aihepiiristä. Näin ollen hyvin irrallaan olevasta ja niukalta vaikuttavasta lähteestä saadaan irti asioita, jotka kertovat tässä tapauksessa köyhyydestä ja sen kokemuksista.
Tässä tapauksessa esimerkiksi maininta ”naisihminen” tarkoitti nimenomaan aviottoman lapsen synnyttänyttä naista. Lisäksi se, että nainen on joutunut synnyttämään synnytyssairaalassa, kertoo aikanaan merkittävästä osattomuudesta. Aikansa ihanne oli, että nainen synnytti kotonaan turvaverkkoonsa tukeutuen.
Synnytyssairaalassa kesäkuun aikana syntyneet ja kastetut suomalaisen seurakunnan lapset. Kaupungin itäinen puoli.
Katkelma Turun suomalaisen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelosta vuodelta 1833
Syntynyt 24. ja kastettu 28.: Johannes, naisihminen Ulrika Pihlin poika. Luostarinmäki, tontti 169. Kastetodistaja: Gustava Lilja. Kasteen suoritti allekirjoittanut. Turussa 3. heinäkuuta 1833. Johan Pehr Lindholm
Olen monella tavalla todella iloinen, että suomalaisen köyhyyden historiaa tutkitaan. Historiankirjoitus määrää pitkälti sen, kenellä on oikeus menneisyyteen, sillä menneisyys tarjoaa usein lohtua ja vertaistukea. Se, että köyhien ihmisten historiaa, kokemuksia ja elämäntarinoita tunnetaan, on eettisesti merkittävää.
Lisäksi erityisesti Koneen Säätiön vuosille 2021–2024 rahoittamassa hankkeessa (Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään) on hienoa monitieteisyys.
Tässä jaksossa opit, mitä tarkoittavat köyhyys ja osattomuus. Kuulet kertomuksia 1800-luvun Turun köyhyydestä ja pääset pohtimaan, olemmeko saavuttaneet mahdollisuuksien tasa-arvon vai näkyvätkö luokkaerot esimerkiksi lasten elämässä vielä.
Opettavaista matkaa köyhän ja osattoman Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään -nettisivut
Artukka, Topi: ”Turun tilapäinen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen työ 1860-luvulla”. Lastuja Suomen historiasta -blogi. Julkaistu 11.4.2022, luettu 5.10.2022.
Isola, Anna-Maria; Kaartinen, Heidi; Leeman, Lars; Lääperi, Raija; Schneider, Taina; Valtari, Salla; Keto-Tokoi, Anna: Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. THL, Helsinki 2017.
Isola, Anna-Maria; Virrankari, Lotta: ”Miten käy mahdollisuuksille köyhyydessä?” Yhteiskuntapolitiikka 86 (3) 2021, 287-296.
Isola, Anna-Maria; Virrankari, Lotta; Hiilamo, Heikki: On social and psychological consequences of prolonged poverty: A longitudinal narrative study from Finland. Journal of Social and Political Psychology 9 (2) 2022, 654-670.
Kallio, Johanna & Hakovirta, Mia (toim.): Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. Vastapaino, Tampere 2020.
Kallio, Johanna & Vainio-Korhonen, Kirsi (toim.): Turun köyhät kasvot. Huono-osaiset perheet ja lapset 1800- ja 2000-luvuilla. Turun Historiallinen Arkisto 73. 2022.
Saarenpää, Taina: ”Yksinhuoltajaisä 1800-luvun Luostarinmäellä”. Lastuja Suomen historiasta -blogi. Julkaistu 11.11.2021, luettu 5.10.2022.
Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS, Helsinki 2018.
Viljamaa, Noora: ”Köyhät, orvot ja rikolliset. Lapset Turun köyhäintalossa”. Lastuja Suomen historiasta -blogi. Julkaistu 10.2.2022, luettu 5.10.2022.
Viljamaa, Noora: ”Eräs haaksirikko joulukuussa 1832”. Lastuja Suomen historiasta -blogi. Julkaistu 30.9.2021, luettu 5.10.2022.
Viljamaa, Noora: ”Luostarinmäen koululaiset – uuden tutkimustiedon äärellä”. Lastuja Suomen historiasta -blogi. Julkaistu 10.12.2020, luettu 5.10.2022.
LOTTA VUORIO 