#66 Keski-iän historiaa ja vanheneva ihminen

13.9.202215.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö Jätä kommentti

Jaksossa tutustutaan keski-iän historiaan. Keski-iän rajoja voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta niin biologia kuin kulttuurinen kuvasto huomioiden, ja tässä jaksossa näihin eri näkökulmiin tutustutaan historian näkökulmasta. Millainen siis on keski-iän historia? Missä menevät keski-iän rajat? Millä tavoin ikääntyvän kehon muutoksiin on suhtauduttu eri aikoina? Onko keski-ikään aina suhtauduttu epäilevästi vai onko ikääntymistä ja keski-ikäisyyttä arvostettu enemmän kuin kenties nykyään? Millä tavoin keski-iästä voidaan ajatella sukupuolten näkökulmasta? Jakson vieraana ovat pitkän linjan kulttuurihistorioitsijat Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi.

Shortly in English: We will not talk about middle ages, but the middle age instead. How has our thoughts, ideals and practices about growing old changed during centuries? The guests of the episode are cultural historians Marjo Kaartinen and Hannu Salmi.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.*

Kriisejä, vakiintumista, työelämää, perhe-elämää, kaipuuta takaisin nuoruuteen. Kuumia aaltoja, hidastuvaa aineenvaihduntaa, kolottavia paikkoja. Tällaisia stereotypioita liitetään nykyään keski-ikään, joka on helposti tunnistettava ilmiönä, mutta jota on vaikeampi määritellä tarkasti. Siitä voidaan olla yhtä mieltä, että keski-ikä on ikävaihe nuoruuden ja vanhuuden välissä, keskellä, mutta raja nuoruuden ja keski-iän sekä toisaalta keski-iän ja vanhuuden välillä eivät ole itsestään selvät.

He ovat todenneet kirjan alkusanoissa, että ”Keski-ikä voi olla samanaikaisesti sekä erottautumista taakse jääneestä lapsuudesta ja nuoruudesta että pyrkimystä saada uudelleen yhteys tuohon kadotettuun maailmaan”.

Jakson menneisyyden jälki on erinomainen kuvaus ihmisen elämän erilaisista ikäjaksoista: lapsuudesta, nuoruudesta, keski-iästä ja vanhuudesta. Vaikka sitaatti on noin 130 vuoden takaa, on siitä helposti tunnistettavissa ajattomilta näyttäviä ajatuksia keski-iästä.

Siitä on luettavissa esimerkiksi lapsuuden rajaton kyky unelmoida, nuoruuden into ja intohimo, aikuisuuden tasaantuminen ja rauhoittuminen sekä vanhuuden odotetut vaivat.

Jokaisella kansalla, samoin kuin yksityisellä ihmisellä on erinäiset ikäkautensa. Lapsuus, tuo satujen aikakausi, on sen unelmien aika, jolloin se kehkeää sisällisesti itsessään, ikään kuin kukkapumpula. Sitten tulee nuoruus, innostuksen aika, jolloin kukka puhkeaa kuorestaan. Tällä ajalla, kun veri tulisesti suonissa kuohuu, ja suuret aatteet tulevaisuudesta täyttävät mielen, puuhataan ja häärätään, vaikka toimilla ei ole vielä sitä muodostunutta kaavaa, jota se työskennelläkseen tarvitsee. Nyt tulee miehuus, vakainen työaika, jolloin ei juosta niin kuin tuulta pieksäin, vaan toimitaan vakavasti, älyllä ja nerolla pontevasti. Nuoruuden hairaukset ovat miehuuden saattaneet vankalle uralle, vissin kaavan mukaan työskentelemään. Sitten tulee vanhuus, heikkouden aika, jolloin henki väsyy, ruumis riutuu, ja vihdoin loppu lähestyy.

Wiipurin Uutiset, toukokuu 1888

Pidin itse nykypäivän kannalta jakson tärkeimpänä johtopäätöksenä sitä, että samalla kun eliniänodote on noussut, ajattelemme keski-iän sijoittuvan silti suunnilleen samaan kohtaan kuin ennenkin. Tämä johtuu osin biologisista tekijöistä, kun vaihdevuosista, mutta toisaalta biologiaan niin ikään liittyvä asia – lasten saaminen – on kuitenkin keskimäärin siirtynyt myöhempään ajankohtaan ihmisten elämässä. Näin ollen voimme todeta, että tapamme määrittää keski-ikä on lähtökohtaisesti kulttuurinen, mikä tarkoittaa sitä, että voisimme hyvin siirtää myös keski-iän ajankohtaa myöhemmäksi peilaten paremmin ihmisen yhä pidempää elämää.

Toisaalta ajattelen niin, että toiveemme yrittää vältellä keski-ikäiseksi määrittelemistä kertoo jotain niistä peloista, joita liitämme tuohon ajankohtaan elämässämme. Jos puhe keski-iästä olisi positiivisempaa, ehkä myös odottaisimme keski-ikää lämmöllä emmekä pelolla?

Jakson kuunneltuasi pystyt pohtimaan, millä tavoin keski-ikä on nähty osana ihmisten elämää sekä millä tavoin keski-ikää voisi nykyisin suhteuttaa eliniänodotteen noustua. Opit, mitä eri asioita on pidetty merkkeinä keski-iästä sekä millä tavoin ikääntymiseen ylipäätään on suhtauduttu eri aikoina.

Ikää ja vanhenemista kohti lämpimästi Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Marjo Kaartinen & Hannu Salmi (toim.): Keski-ikä – Kulttuurihistoria. SKS 2022.