#63 Toreja, kaupunkielämää ja rakennushistoriaa

Menneisyyden Jäljillä – #63 Toreja, kaupunkielämää rakennushistoriaa
Lotta Vuorio © 2022 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Torilla tavataan! Tässä jaksossa tutustumme suomalaisten torien ja erityisesti Porvoon torin historiaan, minkä lisäksi jaksossa vertaillaan Porvoota Vaasan, Mikkelin ja Hämeenlinnan toreihin. Katsomme toreja paikkoina, jotka ovat toimineet niin sosiaalisina kohtaamispaikkoina, kaupankäynnin paikkoina kuin myös paikkoina mielenilmauksille. Suomalaisissa toreissa on toden totta sitä jotain – mutta miten torikulttuuri on muuttunut muutaman viimeisen vuosisadan aikana? Siitä otamme tässä jaksossa selvää. Jaksossa keskitymme erityisesti Porvoon toriin, jonka historiasta on tehty selvitys kaupungin keskusta-alueen kehittämishanketta varten. Tämän kaupunkirakennehistorian selvityksen on tehnyt valtiotieteiden maisteri Tuomas Harju, joka toteutti selvityksen osana Pro gradu -tutkielmaansa. Jakso toimiikin siis myös esimerkkinä siitä, minkälaisiin eri hankkeisiin historiallista tietoa tarvitaan.

Shortly in English: Marketplace – the heart of almost any city. This episode will focus on the past life of marketplaces, especially the development of marketplace in Porvoo, Finland. The guest of the episode is M.Soc.Sc. Tuomas Harju who did his Master’s thesis on the built history of Porvoo’s marketplace and the comparison of four Finnish marketplaces.

Haluaisin tähän alkuun kysyä teiltä kaikilta lukijoilta, että koska olet viimeksi käynyt torilla? Onko tori sinulle merkityksellinen paikka tai onko sinulla muistoja torivierailuista?

Ainakin itselleni tämä jakso tulee varmasti herättämään paljon muistoja synnyinkaupunkini Salon kuuluisista iltatoreista sekä toreilla pidetyistä markkinoista, sillä tässä jaksossa tutustumme suomalaisten torien historiaan. Jaksolla on siis erinomaisen kesäinen aihe!

Porvoon torin historiaan tutustuimme Topeliuksen ikään kuin aikansa matkaoppaaksi tarkoitetun kirjan kautta. Kirjassa esitellään Porvoon toriympäristöä, joka vaikuttaa muuttuneen nykypäivään verrattuna täysin 1800-luvun loppupuolelta. Nykyisin torilla ei ole enää mahdollista metsästää kettuja, sillä Topeliuksen kuvauksen aikana torilla oli vielä eräänlainen niitty. Tori päällystettiin lopullisesti vasta vuonna 1904.

Tuomas vahvistaa, että Porvoon tori on toden totta muuttunut täysin noin 150 vuoden aikana, mutta torilla on kuitenkin myös tunnistettavia piirteitä. Torin sijainti on edelleen keskeinen kaupunkiympäristössä ja sen ympärillä on edelleen tuttuja rakennuksia sekä puistoa.

Se on viime vuosikymmeninä tullut järjestetyksi uuden peruskaavan mukaan, suorakulmion muotoon; sillä sen leveät kadut ja tori on niin äärettömän avara, että matalat huoneet sen ympärillä katoavat aivan mitättömiin ja että, pilkkakirveitten kertomuksen mukaan, siellä vielä 20 vuotta takaperin oli sangen hyvä kettuin saalis.

Zacharius Topelius kirjassaan Matkustus Suomessa, vuosi 1873

Kuten arkeologisen kulttuuriperinnön oppaassa kerrotaan, ”tori oli kaupungin kaupallinen keskus sekä sen symbolinen sydän ja merkittävin julkinen tila”. Siinä missä nykyisin torin kaupallinen merkitys on heikentynyt sen entisajan elintärkeään merkitykseen nähden, käytetään toreja nykyisinkin monenlaiseen tarkoitukseen.

Torit toimivat edelleen politiikan tilallisena välineenä vaalien aikana, sosiaalisena kohtaamispaikkana niin sanotuille kaupunkilaisten keskinäisille ”toriparlamenteille”, konserttiareenoina sekä mielenilmausten paikkoina. Kuten Tuomas hyvin asian tiivisti, torille on helppo järjestää kokoontuminen tai sinne on helppo päättää marssi.

Jaksossa pääset tutustumaan entisajan toritunnelmaan ja opit, minkä vuoksi tori on ja on ollut merkityksellinen paikka. Kuulet myös, minkä vuoksi torien merkitys on monipuolistunut samalla, kun tori kaupunkilaisten tärkeimpänä kauppapaikkana on hiljentynyt.

Liity mukaan torielämään Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Tuomas Harju: Porvoon tori – tori joka muutti kasvonsa. Toriympäristön historiaselvitys. Julkaistu 11.5.2020. Historiaselvitys, tilaajana Porvoon kaupunki.

Tuomas Harju: Tori, joka muutti kasvonsa – Porvoon torin funktiot ja niiden suhteet kaupungissa 1832–2021. Pro gradu -tutkielma, historia, Helsingin yliopisto. 2021.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas: Tori. Luettu 8.2.2022.

Lauri Hollmén: Kadonnutta Saloa – Talojen tarinoita. Salon Seudun Sanomat, Hansaprint 2005.

    1. Kiitos infosta, Antti! Nähtävästi Porvoon kaupungin sivut uudistuneet siitä, jolloin olen postauksen kirjoittanut ja linkin lisännyt. Yritän selvittää, olisiko selvitys edelleen avoimesti tutustuttavissa.

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Lotta Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s