#62 Ratajätkiä, rautateitä ja työläisten kokemuksia

28.6.202215.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö Jätä kommentti

Juna kulkee jaksossa, joka käsittelee rautatien rakentajien historiaa. Niin sanottujen ratajätkien kokemukset linkittyvät teollistumisen, kaupungistumisen ja työväen menneisyyteen, jonka värikkäitä kertomuksia kuulemme tässä jaksossa. Jaksossa kysytään, millaista oli rautatien rakentajien elämä 1900-luvun taitteen molemmin puolin ja miten rautateitä käytännössä rakennettiin. Oliko rautateiden rakentaminen vaarallista? Minkälaiset ihmiset rautateitä rakensivat ja paljonko heille maksettiin palkkaa? Minkälaisia taitoja rautateiden rakentaminen vaati? Jakso avartaa näkymiä myös sille, miten rautatiet muuttivat suomalaista yhteiskuntaa ja mitä Marx tarkoitti toteamalla, että radanrakentajat ovat kapitalismin kevyt ratsuväki. Rautateiden rakentajien kokemuksia meille jakaa Työväenmuseo Werstaan museojohtaja ja aiheesta tohtoriksi väitellyt Kalle Kallio.

Shortly in English: The railroad history is not only about the railways and the order in which they were built. The railroad history is also about the ones who built the roads, which was not an easy and safe job in the late nineteenth and early twentieth century. In this episode, we look at the experiences of Finnish railroad workers in the past. The guest of the episode is Kalle Kallio who works at the Finnish Labour Museum Werstas as a manager.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.*

Rehellisesti on sanottava, että en osannut odottaa näin viihdyttävää jaksoa tästä aiheesta kuin mitä jakson sisältö lopulta on! Olen kiinnostunut kokemuksen historiasta, joten sitä kautta arkinen näkökulma työläisten elämään oli kyllä todella kiinnostava jo ennen nauhoitusta. Mutta jaksoa nauhoittaessamme huomasin, että ratajätkien elämä vetää yhteen niin monta eri historian ilmiötä ja tapahtumaa, että on suorastaan ihme, miten tätä aihetta ei ole aiemmin tutkittu. Kalle on tehnyt ison pioneerityön aiheen parissa!

Ratajätkien elämä on kaupungistuvan, koneistuvan ja teollistuvan Suomen elämää. Ratajätkien elämä on raskaan työn, taitoja vaativan käsityön ja hienhajuisen ahertamisen tarinaa. Ratajätkät ovat kuvia luokkanoususta, palkkatyöstä, paikallisiin neitoihin rakastumisesta ja maakuopissa halvalla asumisesta. Ratajätkät ovat kuvissa, arkistoaineistoissa, kansanlauluissa ja Lapatossu-elokuvissa.

Kalle laulaa lurautti Menneisyyden Jäljillä -podcastin ensimmäisenä lauluna kuullun menneisyyden jäljen, joka oli ratajätkistä kertova kansanlaulu. Keskustelemme jaksossa siitä, mitä eri merkityksiä tuo kansanlaulu pitää sisällään.

Kansanlaulun keskeinen tulkinta on, että pelkona ja pilkkana oli, että radanrakentajat vievät niiden kaupunkien ja asemien naiset, joissa he työskentelevät. Radanrakentajat olivat lähtökohtaisesti miehiä, vain poikkeustapauksissa (kuten perheen miehen kuollessa tai loukkaantuessa ratatöissä) miehen vaimo tai leski otettiin ratamaalle töihin. Nämä olivat miehiä, jotka tienasivat paremmin radanrakentajina kuin maataloustöissä ja jotka pystyivät palkkatöissä elämään varsinkin yksin ollessaan suhteellisen leveästi työläisiksi.

Näin ollen nämä yksin elävät kulkurimiehet saattoivat löytää itselleen rakkaita paikkakunnilta, joissa he työskentelivät. Kansanlaulu tekee pilkkaa sille, että tytöt lähtevät ratapoikien mukaan vain rahan takia, mutta päätyvät elämään tyhjän päällä. Tarinasta totta on se, että radanrakentajan palkka riitti oikein hyvin yhdelle, mutta vaimon ja myöhemmin myös lasten elättämiseen palkka ei enää ollut kummoinen.

Ota sinä tyttö vaan rautatien poika, niin saat sinä olla fiini. Saat sinä istua tyhjän päällä ja pitää tuulesta kiinni.

Toista sataa vuotta vanha suomalainen kansanlaulu

Jakson yksi mielenkiintoisin näkökulma on rautatien kansallisromanttinen historia, joka on yhtä lailla rakennettu kuin rautatie. Suomessa ensimmäinen rataosuus välille Helsinki–Hämeenlinna avattiin vuonna 1862, ja motiivi rautatien rakentamiselle oli ennen kaikkea Krimin sota, jossa myös Suomi oli Venäjän osana mukana. Rautatieverkoston rakentaminen Suomeen oli siis lähtökohtaisesti Venäjän intresseistä kumpuva projekti.

Suomen kansallisromanttisessa tarinassa rautatiet on ennen muuta kirjattu Snellmanin ansioihin. Snellman toki kannatti rautateiden rakentamista, mutta hän ei ollut päättävässä asemassa asian suhteen.

Suomalaiseen radanrakentamiseen on Kallen mukaan sen sijaan kuulunut kaksi asiaa. Ensimmäisenä on se, että rautatiet päätettiin rakentaa epäonnistuneiden yksityisten yritysten jälkeen valtiovetoisesti. Toisena on se, että Suomessa löydettiin tapa tehdä rautatiet halvemmalla ja huonommalla, mutta nopeammalla tavalla kuin muualla. Tämä siitä syystä, että rataverkoston vaatima pinta-ala oli niin suuri, että ratojen rakentaminen ei olisi taloudellisesti onnistunut hitaalla ja laadukkaalla työllä.

Jakson kuunneltuasi tiedät, ketkä ovat rakentaneet rautatiet Suomeen ja missä järjestyksessä junaratoja on rakennettu. Ymmärrät ennen kaikkea, miten vaarallista työtä rautateiden rakentaminen on ollut ja toisaalta miksi vaaroista huolimatta radanrakentajien ammatti koettiin houkuttelevana. Pääset myös kuulemaan tämän aiheen näkökulmasta, mitä kaikkea kokemuksen historiantutkimus voi pitää sisällään.

Juna kulkee Menneisyyden Jäljillä, hyppää jakson vaunuun kyytiin!

Lähteet:

Kalle Kallio: Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. SKS 2022.

Yle: ”Historia kuuluu kaikille – museonjohtaja Kalle Kallio uskoo elämyksellisen kansanvalistuksen voimaan”. Julkaistu 30.4.2021.