#55 Lehtinaisia, sanomalehtien historiaa ja Maissi Erkko

22.3.202216.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Sanomalehtiä, naistoimittajia ja Maissi Erkko – siitä on tämän jakson uutinen rakennettu. Pohdimme jaksossa, mikä naistoimittajien yleistymisen ja ammattimaistumisen merkitys on ollut lehdistön historiassa. Millä tavalla naistoimittajiin on suhtauduttu eri aikoina ja minkälaisia haasteita naiset ovat toimittajina kohdanneet sukupuolensa vuoksi? Tutustumme myös äärettömän mielenkiintoisen henkilön, Maissi Erkon elämään, jonka elämässä Päivälehti ja Helsingin Sanomat tiivisti näkyivät. Jakson vieraana kuullaan historiantutkija Reetta Hännistä, joka on tutkinut naistoimittajien ja erityisesti Helsingin Sanomien historiaa.

Shortly in English: Journalists and newspapers, and how the women got their foot into the world of reporting the happenings around them. That is the clue of this episode besides the fascinating life story of Maissi Erkko. The guest of the episode is historian Reetta Hänninen.

”Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.” Näin todetaan Julkisen sanan neuvoston määrittelemissä Journalistin ohjeissa.

Journalisteilla eli toimittajilla on siis tämän ohjeen mukaan velvollisuus yhteiskunnan demokraattista toimivuutta kohtaan, mitä toteutetaan välittämällä tietoa eteenpäin.

Lehdistön historia on pitkä ja kiintoista, ja tämä jakso tarjoaa yhden näkökulman siihen. Tutustumme siis naistoimittajiin sekä toisenlaiseen suomalaisen lehdistön historiaan kuuluvaan naistoimijaan, Maissi Erkkoon.

Maissi Erkko oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on toiminut tiiviisti niin Helsingin Sanomien kuin sitä edeltävän Päivälehden mukana. Tavanomaisesti Maissi esitellään Päivälehden yhden perustajan ja päätoimittajan, Eero Erkon puolisona, mutta tässä jaksossa pyrimme tutustumaan Maissiin hänenä itsenään.

Kuten Reetta jaksossa toteaa, on vaikeaa esitellä henkilöä, joka tunnetaan lähinnä miespuolisten perheenjäsentensä – tässä tapauksessa miehen, pojan tai pojanpojan – kautta. Jakson menneisyyden jälki tarjoaa kuitenkin näkymän siihen, että Maissilla itsellään oli voimakas tahto ja painava sana, jonka hän halusi saada kuulluksi.

Eilen sain lehdet ja olen kauhuissani lukenut ne. Ei tiedä enään mitä uskoa. Tahtooko ne tyysteen hävittää koko porvarillinen yhteiskunta, sen he aikaansaavat ell’eivät lopeta. Mutta kaikkein enin minua kauhistuttaa hallitus ja presidentti. Molemmat ryhtyvät laittomiin tekoihin, vielä päällepäätteeksi perustuslakiamme vastaan. Tämähän muistuttaa aivan Bobbrikoffilaisia aikoja. Silloinkin senaatti promulgeerasi käskyjä, jota oli annettu vastoin lakiamme. Siitähän syntyi passiivinen vastarinta. Kyllä sen nyt ymmärtää jo, mistä on kysymys. Ensin kommunistiset lehdet sitten kaikki muut vastenmieliset ja pakoitetaan kaikki heidän henkeensä, ell’ei suu kiini. Että täytyi toinen kertaa elää samanlaista aikaa.

Maissi Erkko kirjeluonnoksessa pojalleen Eljas Erkolle 14.6.1930 sen jälkeen, kun Lapuan liikkeen edustajat olivat vierailleet presidentti Relanderin ja pääministeri Kallion luona

Jos toimittajien velvollisuutena on kertoa, mitä maailmassa tapahtuu, niin muuttuuko tämä kertomus toimittajasta riippuen? Tätä kysymystä pohdimme jakson loppupuolella, kun pyrimme asettamaan naistoimittajien yleistymisen merkityksen laajempaan kontekstiin.

Omassa mielessäni tässä ovat keskenään ristiriidassa ikään kuin kaksi tasa-arvoa ajavaa näkökulmaa. Toisaalta toimittajien työtä tulisi arvostaa ja arvioida ehdottomasti sukupuolesta riippumatta, mutta toisaalta tasa-arvon on vaikeaa nähdä täyttyvän, jos vain miehet toimivat toimittajina. Oliko 1900-luvun alkupuolella sanomalehtien toimituksessa sukupuolella väliä ja jos oli, niin miksi?

Tässä jaksossa opit suomalaisen lehdistön eri käännekohtia sekä pääpiirteitä naistoimittajien historiasta. Tutustumme jaksossa siihen, millä tavoin naistoimittajia on kohdeltu ja

Käännä sivu Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Reetta Hänninen: Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä. Otava, 2022.

Reetta Hänninen: Kevyt ja pirteä kynä? – Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana. Helsingin yliopisto, historian väitöskirja. 2019.

Niklas Jensen-Eriksen, Aleksi Mainio & Reetta Hänninen: Suomen Suurin – Helsingin Sanomat 1889–2019. Siltala, 2019.