#34 Sukututkimuksen salat

Menneisyyden Jäljllä – #34 Sukututkimuksen salat
Lotta Vuorio © 2021 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jaksossa selvitämme kaiken olennaisen sukututkimuksen tekemisestä ja sen tavoitteista! Sukututkimuksen suosio on ollut jo monen vuosikymmenen ajan nousussa eikä laantumisen merkkejä näy. Tässä jaksossa siis käymme läpi, miten sukututkimusta tehdään ja ketkä sitä voivat tehdä. Millä eri motiivein omaa tai toisen sukua voi pohtia? Miten historiantutkimus ja sukututkimus eroavat toisistaan – vai eroavatko? Pohdimme myös, mitkä ovat sukututkimuksen käytännön rajoittavat ja mahdollistavat tekijät, jotta voimme päästä sukumme ja siten myös menneisyytemme jäljille. Vieraanani on syksyllä 2020 maisteriksi valmistunut Mikko Kuitula, joka teki Pro gradu -työnsä kuolansuomalaisista, joihin Mikon isoisän äidin suku kuuluu. Mikko toimii myös Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntijana ja Karjalan Liiton sukututkijana.

Shortly in English: Family is the worst and you can’t never choose on! So why not to study the family you belong to – or someone else’s family? This episode is all about genealogy in all of its interesting dimensions. How and why to do it? The guest of the episode is MA Mikko Kuitula, who works at Genealogical Society of Finland.

Yksi hienoimmista asioista ihmisyydessä on tietynlainen yhteenkuuluvuus aikaan. Olemme yhteydessä aikaan monin tavoin, ja yksi selkeimmistä yhteyksistä menneisyyteen ovat omat vanhempamme, isovanhempamme ja lopulta esivanhempamme monia vuosisatoja ja lopulta vuosituhansia sitten.

Pohdinta siitä, kuka minä olen ja mistä minä tulen, voi olla varsinainen loputon musta aukko niin vertauskuvallisesti kuin kirjaimellisesti, sillä aina meillä ei ole tietoa siitä, mihin kaikkialle sukujuuremme yltävätkään.

Sukututkimus asettaa omasta mielestäni parhaimmassa tapauksessa kauniisti menneisyyden ja nykyisyyden kädet yhteen. Haluankin kysyä tänään jakson vieraaltani, mikä motivoi sukututkimuksen tekemiseen.

Toivoin ensin, että Mikko olisi valinnut menneisyyden jäljen omaan isoisäänsä liittyen, sillä Mikon isoisän ansiosta hän aloitti sukututkimuksen tekemisen ylipäätään. Mikko päätyi kuitenkin menneisyyden jälkeen, joka hienosti avartaa sekä sukututkimuksen historiaa että suvun merkitystä vielä 1900-luvun alun Suomessa.

Yleisesti suurena suomalaisena säveltäjänä tunnettu Jean Sibelius kipuili aikoinaan, kun hänelle selvisi omista sukujuuristaan talonpoikaistaustaa. Tämä oli Sibeliukselle mieltä järkyttävä tieto, sillä hän olisi toivonut polveutuvansa ylhäisistä suvuista.

Vasta sääty-yhteiskunnan murennuttua suvun merkitys oman sosiaalisen pääoman kannalta on heikentynyt, mutta luokka- ja siten myös sukutausta vaikuttaa toki edelleen ihmisten elämään nykypäivänäkin. Mikon valitsema menneisyyden jälki osoittaa kuitenkin osuvasti, miten tärkeä merkitys suvulla oli vielä sata vuotta sitten.

Uuden Suomettaren sukuselvitys piinaa minua niin etten pysty tekemään mitään. Nyt kaikki nämä alemman luokan ihmiset tungettelevat. Aiemmin nöyrästi käyttäytyneet henkilöt ovat nyt tuttavallisia ja väheksyviä. Miksi? Minä polveudun 4-osaksi talonpojista. Miten vaikea minun onkaan taistella itseni tasapainoon. Totta puhuen U. S. osasi tähdätä iskunsa arimpaan kohtaani. Mutta minkä vuoksi he tahtovat minua lyödä?! Aino kärsii joutuessaan olemaan sidottu henkilöön, jonka kimppuun suuri yleisö käy. Minua ei kai voi sanoa ”halpasyntyiseksi”. Kenties heidän näkökulmastaan katsottuna. Mitä minulle jää? Kenties itsemurha.

Ote Jean Sibeliuksen päiväkirjasta, helmikuu 1916

Sukututkimus on nykyisin suosittu harrastus, jota on tehty Suomessa jo yli 400 vuoden ajan. Se pysyi korkeasti koulutetun eliitin harrastuksena sotiin asti, mutta koko kansan harrastukseksi se muotoutui 70- ja 80-lukujen taitteessa. Sen jälkeen sukututkimuksen suosio on noussut vuosi vuodelta eikä Mikon mukaan laantumisen merkkejä näy – pikemminkin sukututkimuksen suosio kasvaa edelleen.

Nykypäivänä digitalisaatio eli erityisesti digitoidut lähdeaineistot ja avoimet arkistot ovat edesauttaneet, että sukututkimusta voi tehdä vaikka kotisohvalta käsin. Tämä on suurin salaisuus sukututkimuksen suosion nykyiselle kasvulle.

Tässä jaksossa pääset tutustumaan sukututkimukseen ja sen saloihin! Miten sukututkimusta voi tehdä, ketkä sitä voivat tehdä ja millä eri motivaatiolla sukuja ja henkilöhistoriaa voi tutkia? Opit niin ikään, mitä eroa tai pikemmin mitä yhteistä sukututkimuksella ja historiantutkimuksella on.

Mielenkiintoista matkaa sukujen juurille ja Menneisyyden Jäljille!

Kirjallisuus:

Jari Eilola, Satu Lidman & Anu Koskivirta: Historiantutkimuksen etiikka. Gaudeamus. Helsinki 2017.

Mikko Kuitula: Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin : Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2020.

Tiina Miettinen: Juuria ja juurettomia. Suomalaiset ja suku keskiajalta 2000-luvulle. Atena 2019.

Suomen Sukututkimusseuran nettisivut ja vinkit sukututkimukseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s