#33 Mielenterveyden rajoja ja psykiatrisen diagnostiikan historiaa

30.3.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Jakson teemana on psykiatrian sekä mielenterveyden ja mielen sairauksien diagnosoinnin historia. Selvitämme, miten hulluuden leimasta ja henkiopeista on siirrytty kohti toisaalta pirstaloitunutta ja toisaalta äärimmäisen säänneltyä modernia psykiatriaa. Kuinka kauan mielenterveydestä on puhuttu? Mitkä ovat mielenterveyden ja mielen sairauksien historialliset rajat? Jakson tärkeimpänä oppina on, että mielenterveyden häiriöt eivät ole luonteeltaan vain biologisia tai vain sosiaalisia, vaan monimuotoisia kokonaisuuksia, joiden määritelmät muuttuvat ajasta ja paikasta riippuen. Lähestymme aihetta Yhdysvalloissa alkujaan kehitettyjen DSM (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) -oppaiden näkökulmasta. Ovatko oppaat ratkaisseet mielenterveyden häiriöiden määrittelyn ongelman? Vieraaksi sain Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mia Pohtolan, joka on kiinnostunut psykiatrian ja mielenterveyteen liitettyjen sairauksien diagnostiikasta Yhdysvaltain kontekstissa 1970-luvulla.

Shortly in English: What mental health or mental illness are and how they have been defined during the past century? The episode will discuss the history of DSM-manuals that have been used for setting the limits for mental disorders since 1952 when the first version of the manual was published. The quest of the episode is PhD student Mia Pohtola who is writing a dissertation on DSM-3 manual and the crisis of psychiatry as a field of study.

Mielenterveyteen liittyvistä teemoista on jo muutaman vuoden ajan ollut aktiivista keskustelua mediassa, ja hyvä niin. Mielenterveydestä ja erilaisista psyykkisistä sairauksista on puhuttu eri aikoina eri tavoilla, eikä ole aina helppoa määritellä, mitä oikeastaan edes tarkoitamme, kun puhumme mielenterveydestä. Voimme kysyä, missä menee sairauden ja terveyden raja. Entä mikä lasketaan ihmisen mieleen kohdistuvaksi sairaudeksi ja onko sitä mahdollista erottaa muusta kehon oireilusta vai pitäisikö ihmisen terveydentila nähdä kokonaisuutena?

Mian valitsema menneisyyden jälki on ensimmäinen muistitietohaastatteluun perustuva lähde, jota podcastissa on koskaan käsitelty. Oli mielenkiintoista kuulla, miten muistitietohaastattelun voi toteuttaa ja miltä se tutkijan roolissa tuntuu, kun pyysin Miaa kertomaan tästä.

DSM-III:sta tuli yhdessä yössä bestseller ja luulen, että kaikki olivat siitä yllättyneitä. Se laajensi psykiatriaa ja siitä tuli tavallaan kulttuurinen juttu. Ehkä osittain siksi, että luokittelu on hauskaa! Ja monimutkaisten asioiden selittäminen yksinkertaisesti vaikutti kulttuuriin tavalla, joka ylitti meidän kaikkien mielikuvituksen. Me teimme diagnostiikkaa kliinisen hoidon parantamiseksi. Emme ajatelleet, että ihmiset New Yorkin coctailkutsuilla alkaisivat diagnosoimaan toisiaan luomamme oirepohjaisten kriteeristön avulla. Näin DSM-III korvasi keskustelut juhlissa unien tulkitsemisesta ja antoi ihmisille mahdollisuuden hyvin yksinkertaistetuin tavoin ymmärtää itseään ja heitä ympäröiviä ihmisiä.

DSM-kehitysprosessissa mukana ollut psykiatri, sitaatti Mia Pohtolan vuonna 2018 toteuttamasta muistitietohaastattelusta

Jakson aikana keskustelemme paljon siitä, millaiset mielenterveyden tai mielen sairauksien määrittelevät rajat ovat. Mialla oli erinomainen tiivistys aiheeseen, ja hän on luokitellut mielenterveyden historialliset rajat kolmeen osaan seuraavasti.

1. Raja terveyden ja sairauden välillä – mitkä psykologiset tilat ovat ylipäätään sairauksia ja mitä on normaali käyttäytyminen?
2. Raja eri mielen sairauksien välillä – mitkä oirehdinnat erottavat mielen sairauksia toisistaan?
3. Raja valitun mielen sairauden sisällä – mitä oireita ihmisellä tulee olla, jotta hänelle diagnosoidaan tietty sairaus?

Tärkeintä näissä rajoissa ja niiden asettamisessa on ymmärtää, että ne ovat keinotekoisia, ihmisten luomia sekä aikaan ja paikkaan sidottuja.

Jakson kuunneltuasi hahmotat, millä tavoin ihmisen psyykettä on eri aikoina käsitelty ja miten ihmisen mielenterveyteen liittyviä asioita on diagnosoitu. Johtopäätelmänä huomaat, että erilaiset mielenterveyteen liittyvät oireet ovat saaneet eri merkityksiä riippuen historiallisesta kontekstista. Kuulet myös ensimmäisen kerran tämän podcastin aikana, millainen tutkimusmetodi muistitietohaastattelu on ja minkälaista materiaalia se voi tuottaa.

Kirjallisuus:

Mia Pohtola: Psykiatrian kriisi, Robert L. Spitzer ja DSM-III : Miksi diagnostiikkamanuaali nostatti keskustelua tiedeyhteisön parissa 1980-luvun alun Yhdysvalloissa?. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2016.

Mia Pohtola: What the heck is DSM-III and why should I care? Julkaistu 20.11.2018. Luettu 24.3.2021.

Scripta selecta: Tammikuun tutkijan aamukahvit: Mia Pohtola. Julkaistu 12.3.2020. Luettu 15.1.2021.