Uudesta ja vanhasta vuosikymmenestä

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 29. tammikuuta 2020.

Vuosi vaihtui historioitsijan näkökulmasta kutkuttavissa tunnelmissa, sillä sain ensi kertaa vaihtaa vuosikymmentä tietoisena sen merkityksestä. Oli hilpeää toivotella ihmisille onnellista uutta vuosikymmentä perinteisen uuden vuoden sijaan.

Toisaalta tuntuu ristiriitaiselta korostaa vuosikymmenen vaihtumista, sillä mikään ei todellisuudessa muuttunut päivän, kuukauden ja vuoden vaihduttua. Lopulta kaikki pysyi ennallaan kellon lyödessä kaksitoista.

Jos vuosikymmenen vaihtuminen ei lopulta muuttanut mitään juuri tällä hetkellä, miksi se sai niin paljon huomiota osakseen? Emmekö voisi ohittaa ja unohtaa ajankulun kulttuurisen hahmottamisen vuosikymmenissä?

Vuosikymmenen vaihtumisen merkitys tiivistyy siihen, miten menneestä vuosikymmenestä puhutaan. Se on symbolinen hetki muistella, mitkä kaikki asiat muuttuivat kuluneen ajanjakson eli kymmenen vuoden aikana.

Kun muistellaan 2010-lukua, esiin nousevat monet kansainväliset, kansalliset kuin paikalliset tapahtumat.

Kansainvälisesti 2010-luku alkoi murheellisesti Haitin maanjäristyksellä ja Arabikeväällä, ja sen kuluessa kansainvälinen poliittinen ilmapiiri kiristyi Krimin valtauksen ja terrori-iskujen myötä. Kymmenluvun loppupuolella Yhdysvaltain presidentinvaalit ja presidentti puolestaan sekoittivat maailmanpolitiikkaa.

Myös Suomessa tapahtui paljon esimerkiksi politiikan ja sosiaalisen median kentällä.

Salolainen presidentti valittiin suurella suosiolla jatkokaudelle ja nautti vakaata luottamusta sillä välin, kun hallitus toisensa jälkeen kaatui. Niin poliittinen kuin kulttuurinen keskustelu siirtyi yleisesti lehtien kommenttipalstoilta sosiaaliseen mediaan, jonka ympärille syntyi myös erityisesti nuorempaa väkeä houkutteleva vaikuttajamarkkinointi.

Paikallisesti Suomen talouden menetetty vuosikymmen näkyi konkreettisesti Salossa, jossa Nokian tehdas hiipui, muuttui Microsoftiksi ja lopulta sulki ovensa.

Muistellessani kulunutta vuosikymmentä huomasin, että mieleeni nousi pääosin huonoja uutisia.

Tämä voi johtua siitä, että huonot uutiset sitoivat itseensä voimakkaita ja pelokkaita tunteita, jolloin ne painuivat syvemmälle mieleen. Olemme myös tottuneet siihen, että historiasta muistetaan usein negatiiviset tapahtumat – vallankumoukset ja sodat.

Haluaisin kuitenkin myös muistaa hyviä uutisia sekä suhtautua tulevaan valoisasti niiden kautta.

Ilmastonmuutos lävähti onneksemme yleiseen tietoisuuteen ja muutti peruuttamattomasti kuluttajamarkkinoita. Kun viimein lähestulkoon kaikki ovat hyväksyneet ilmastonmuutoksen olemassaolon, voimme yhdessä toimia sen hidastamiseksi.

Muistan 2010-luvun myös tasa-arvon kautta, sillä monet sukupuolisuuteen liittyvät kysymykset, kuten tasa-arvoinen avioliitto, saivat vastakaikua kulttuurissamme vastustuksesta huolimatta.

Näiden pohjalta voimme pohtia, mitä haluamme 2020-luvun merkitsevän ja mitä meidän tulisi odottaa siltä. Rauhaa ja rakkautta voi toivoa, mutta tärkeintä on konkreettinen työ tavoitteiden eteen – vuosikymmenen vaihtuminen ei tee meitä sen suhteen autuaaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s