#143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita
Lotta Vuorio © 2026 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jaksossa tutustutaan sähkölääketieteen historiaan erityisesti potilaiden ja potilaille annettujen sähköhoitojen kautta. Toinen keskeinen näkökulma jaksoon on, miten erilaiset eläimet liittyvät sähkön historiaan – joko lääketieteen kokeiden kohteina tai sähköisen kulttuurin innoittajina. Pohdimme, miltä tuntui saada sähköistä hoitoa vaivoihin ja sairauksiin? Herättikö sähköhoito potilaissa pelkoa vai olivatko potilaat epätoivossa valmiit kokeilemaan mitä tahansa? Keskeistä sähkölääketieteessä ei ole ainoastaan siis se, mitä lääkärit tavoittelivat, vaan minkälaisia kehollisia kokemuksia potilaat kävivät sähköhoidoissa läpi. Miten sähköhoidot muokkasivat osaltaan tieteellistä tietoa sähkölääketiedettä koskien? Ja miten fiktiivinen erotiikka ja sähköankeriaat liittyvät aikansa sähköiseen kulttuuriin? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä väitöskirjatutkija Edna Huotari, molemmat Helsingin yliopistosta.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä ELBOW-tutkimushankkeen kanssa.*
Viime jaksossa pääsimme tutustumaan sähkölääketieteen historiaan, ja tässä jaksossa jatkamme siitä, mihin viimeksi jäimme. Siinä missä edellisessä jaksossa keskityimme nimenomaan lääketieteen näkökulmaan kenties enemmän lääketieteen harjoittajien – lääkäreiden ja tutkijoiden – näkökulmasta, tänään on potilaiden vuoro.
Sähköhoidot olivat useimmiten hoitomuoto, johon turvauduttiin, kun mikään muu hoito ei tepsinyt. Mutta auttoiko sähköhoitokaan kaikkiin vaivoihin vai oliko hoito vain kivuliasta ilman toivottua helpotusta tilanteeseen?
Kun sähköä opittiin varastoimaan vuonna 1745 Leydenin pullon avulla, mikä mahdollisti sähkökokeilut myös lääketieteessä, potilaille annetut sähköiskut olivat alkuun verrattain voimakkaita ja myös hyvin kivuliaita. Eräs halvaantumiseen hoitoa etsinyt potilas esimerkiksi ei halunnut enää jatkaa sähköhoitoja, vaikka ne olivatkin auttaneet, mikä kertoo hoitojen kivuliaisuudesta.
Potilaiden kivuliaat kokemukset johtivat siihen, että sähköhoitoja kehitettiin lempeämpään ja kevyempään muotoon. Esimerkiksi niin sanottuja sähkökylpyjä saatettiin kuvailla jopa miellyttäväksi hoitomuodoksi, mitä tulee tosin verrata aikansa lääketieteen muihin hoitoihin ja niiden kivuliaisuuteen.
Yksi hyvin jännittävä näkökulma 1700- ja 1800-lukujen sähkökulttuuriin on eläinten rooli. Eläimiä käytettiin sähkölääketieteen kokeissa, kuten Luigi Galvanin kuuluisissa sammakkokokeissa, joissa sammakoiden raajat saatiin sätkimään sähkön avulla.
Eläimiä hyödynnettiin sähkötieteessä myös elävinä erityisesti, kun eläin on tuottanut sähköä. Esimerkiksi sähköankeriailla on ollut valtava merkitys eurooppalaisessa sähkölääketieteen kehityksessä. Koska sähköankeriaan sähköiskut olivat niin voimakkaita ja iskuja tuli monta peräkkäin, niitä pystyttiin eri tavalla hyödyntämään sähkön tutkimiseen verrattuna eurooppalaisiin sähköisiin kaloihin, kuten sähkörauskuihin.
Sähköankeriaita on yritetty kuljettaa Eurooppaan aina 1740-luvulta 1770-luvulle asti, jolloin sähköankeriaiden kuljetus viimein onnistui. Sähköankeriaat saivat helposti mustelmia ja niitä varten piti olla puhdasta vettä, mikä teki niiden kuljettamisesta purjeveneissä vaikeaa. Sähköankeriaiden tutkimus oli lähtölaukaus lopulta myös Galvanin tutkimuksille.
Sähköankerioiden merkitys eurooppalaiselle kulttuurille oli myös kirjallinen, sillä sähköankeriaista muodostui eroottinen metafora, jota hyödynnettiin eroottisessa fiktiivisessä kirjallisuudessa. Jakson menneisyyden jälkenä toimiikin eroottinen runo sähköankeriaasta ja naisesta.
Ja niin peto kasvoi rakastamaan hänen kasvojaan,
Nostatti hänen kauneuttaan, ylisti hänen sulojaan,
ja ei mikään kiinnittänyt naisen huomiota,
ennen kuin lammesta nousi pitkä ankerias,
kuin noiduttuna, hän tunsi voiman kasvavan sisässään,
ja ankerias mudasta kasvoi…
Ankerias kasvoi pystyyn, ja voitti hänen huomionsa
Sekä sileytensä että kokonsa vuoksi, ja hän puhutteli naista:
”Viehkeä, kaunis rouva, antakaa kätenne,
sillä ainoastaan te voitte saada minut seisomaan,
sillä olette minua siunanneet”
Tyytyväisenä hänen tapoihinsa ja puheesensa,
nainen anoi olentoa lähtemään tihkuvasta pedistään
ja peto niin teki, hetkessä
ja tuo paikka, paras paratiisi, kuten Mooseskin sanoi
Ja pian tuo sähköinen tuli lämmitti naisen sydäntä,
kaikki tuo tuli joka pedosta hehkui, luonto omisti tuon tunteen
ja tuosta iloisesta hetkestä tähän päivään,
Vaimo, kodinhoitaja, ja nainen, pyhitetty… sähköinen ankerias.
– Adam Strong teoksessa The electrical eel, or, Gymnotus electricus vuodelta 1777
Eläimet eivät olleet ainoita, jotka olivat sähkölääketieteen kokeilujen kohteina, vaan myös muun muassa teloitettujen vankien ihmisruumiita tai niiden osia käytettiin kokeissa. Kuolleilta vangeilta saatettiin esimerkiksi irrottaa päitä, joiden kasvot saatiin ikään kuin elämään sähkön avulla.
Kuolleiden ruumiiden käyttö lääketieteen kokeissa kuului ajan tieteen tekemiseen, mikä tarkoitti sitä, että ajoittain ruumiista saattoi olla jopa pulaa. Muun muassa Englannissa tämä johti niin sanottuun hautojen ryöstelyyn, jossa hautoja kirjaimellisesti käännettiin, ruumiita anastettiin ja lopulta kaupattiin niin sanotusti mustilla markkinoilla tieteen tarkoituksiin.
Ajatus siitä, että kuolleet voi herättää henkiin sähköllä, on toiminut inspiraationa myös Mary Shelleyn klassikkoromaanissa Frankensteinissa, joka julkaistiin Englannissa vuonna 1818.
Jakson kuunneltuasi opit, millä tavalla sähköhoitoja mainostettiin sekä miten hoidot potilaiden näkökulmasta koettiin 1700- ja 1800-luvulla. Opit myös, mikä merkitys sähköankeriailla on ollut niin eurooppalaisen lääketieteen kehityksessä kuin eroottisen fiktiivisen kirjallisuuden inspiraationa.
Sähköisen jakson pariin Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
ELBOW-tutkimushankkeen nettisivut
Edna Huotari & Stefan Schröder: ”Venus Electrificata – Electric Valentine’s Day Part I”. Julkaistu ELBOW-blogissa 13.2.2025.
Edna Huotari & Stefan Schröder: ”Electricity, love and desire – Electric Valentine’s Day Part II”. Julkaistu ELBOW-blogissa 14.2.2025.
Edna Huotari; Saara-Maija Kontturi; Soile Ylivuori & Stefan Schröder: ”Frog legs, headless corpses, and Frankenstein – A Halloween-inspired look on the history of electricity”. Julkaistu ELBOW-blogissa 31.10.2024.
LOTTA VUORIO 