#125 Sateenkaarevia elämäntarinoita ja suomalaisen sateenkaariyhteisön historiaa

Menneisyyden Jäljillä – #125 Sateenkaarevia elämäntarinoita ja suomalaisen sateenkaariyhteisön historiaa
Lotta Vuorio © 2025 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!

Jaksossa käsittelemme suomalaisen sateenkaarevien ihmisten – eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten – historiaa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin rakkauden erilaisiin muotoihin on suhtauduttu eri aikoina Suomessa ennen kaikkea 1800-luvulta nykypäivään. Miten lainsäädäntö on vaikuttanut sateenkaarivähemmistöjen elämään eri aikoina? Miten sateenkaariparien ja -perheiden oikeuksia on ajettu ja minkälaista sateenkaariaktivismi on ollut? Missä sateenkaarevat ihmiset tapasivat toisiaan ja miten he pystyivät elämään kumppaninsa kanssa – vai pystyivätkö? Jakson vieraina ovat kirjailijat Heidi Airaksinen ja Tiina Tuppurainen.

*Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Like Kustannuksen kanssa.*

”Anna meidän johdattaa sinut salattujen tarinoiden ja piilotettujen muistojen äärelle. Kerromme sinulle iloista ja suruista, rakkaudesta ja menettämisestä – tuiki tavallisista asioista – jotka laki, häpeä ja pelko ovat menneiden vuosikymmenten aikana hiljentäneet”.

Näillä sanoilla alkaa teos, jonka pohjalta keskustelemme tässä jaksossa salatun rakkauden historiasta. Kyseessä on siis Salatun rakkauden historia (2025), joka kuvaa suomalaisen sateenkaarevien ihmisten – eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten – historiaa.

Oli ilo päästä jälleen nauhoittamaan sateenkaarihistoriasta kertovaa jaksoa, ja podcastin aiemmissa jaksoissa #108, #81, #54 ja #53 olemme myös keskustelleet sateenkaarihistoriasta.

”Vuonna 2002 alkanut yhteistyö Setan kanssa toi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tallentamisen osaksi Työväen Arkiston kokoelmapolitiikkaa”, kerrotaan Sateenkaarihistorian ystävät ry blogipostauksessa.
Kuvassa Hilda Käkikoski, jonka kirjeenvaihtoa käsiteltiin jakson toisena menneisyyden jälkenä. Lähde: Finna.fi / Museovirasto, Atelier Nyblin, 1895.

Mielestäni sateenkaarihistoriasta tekee kiinnostavan erityisesti rakkauden monimuotoisuus ja ihmisen tietynlainen ydintarve – löytää lähelleen välittäviä, rakastavia ja hoivaavia ihmisiä. Tässä jaksossa pohdimme, miten tämä on toteutunut Suomessa 1800-luvulta nykypäivään.

Tämä historia on ollut liian pitkään valitettavan vaiettua, ja Heidi ja Tiina kertovatkin jaksossa, miten suomalaisen kirjallisuuden kentältä puuttui pitkään sateenkaareva kirjallisuus – erityisesti ”meiltä meille kirjoitettuna”, kuten Heidi ja Tiina toteavat.

Jotta ajalliset eroavaisuudet ja eri aikojen kuvat hahmottuvat jaksossa paremmin, käsittelimme jaksossa otteita niin 1800-luvun lopulta kuin 1900-luvun puolivälistä. Hieman vanhempaa sateenkaarihistoriaa edusti Hilda Käkikosken kirjeenvaihto, kun taas uudempaa historiaa muistitietokuvaus Pentti Ahosen haastattelusta.

Eron jälkeen homomaailman portit aukesivat. Vuonna 1972 olin vielä nuori kaveri, vähän päälle 30-vuotias. Kiertelin Helsinkiä mutta en tiennyt, mistä olisin löytänyt seuraa. Ostin pornokaupasta 96-lehden, jonka sisäsivulle oli piirretty kartta siitä, missä homot kokoontuivat. Menin illalla Mäntymäelle kuin tikka. Oli pimeää, mutta näin, kuinka puskissa liikkui hahmoja. Ajattelin, että kohta varmaan kolahtaa pullo päähän. Luokseni tuli kaveri, joka kysyi, olenko iltakävelyllä. Vastasin, että olen etsimässä homoseksuaalista seuraa. Sitä minäkin olen etsimässä, kaveri sanoi. Lähdimme yhdessä Hesperianpuistoon. Oli kivaa pitää kättä hänen vyötäröllään, vaikka ajattelin, että kohta se sanoo, että näpit irti.

Pentti Ahonen (syntynyt vuonna 1941) haastattelussa vuonna 2024

Koska sateenkaarihistoriaa kuvaavat aineistot ovat usein hyvin fragmentaarisia – siis satunnaisia ja hajanaisia – on sitä aika ajoin haastavaa tutkia. Tämä johtuu osin siitä, että monissa tapauksissa sateenkaarevien ihmisten läheiset ovat tietoisesti tuhonneet heidän kirjoituksiaan ja kuviaan mainehaitan pelossa, mikä kertoo sisäistetystä homofobiasta.

Siksi Heidi ja Tiina kokevat tärkeänä, että kun monien sukupolvien elämäntarinoita on menetetty, ”haluamme sateenkaarisenorien tarinat talteen äkkiä.” He toteavat kirjan johdannossa kauniisti, että he haluavat ”kirjan avulla tuoda esiin historiaa, johon sateenkaarevat ihmiset voivat liittyä ja tuntea kuuluvansa”.

Sateenkaarevien ihmisten elämässä ovat myös vaikuttaneet lainsäädäntö ja sitä ohjaavat tai sen taustalla olevat kulttuuriset arvot, uskomukset ja ennakkoluulot. Käsittelemmekin jaksossa tiivistetysti, minkälaisia lakimuutoksia vuodesta 1894 nykypäivään on astunut voimaan ja millä tavoin näitä on mahdollisesti vastustettu.

Jakson kuunneltuasi opit, minkä vuoksi sateenkaarihistoria on todella merkityksellistä nykypäivässä eritoten nykypäivän sateenkaariyhteisöjen näkökulmasta. Kuulet, millä tavoin lainsäädäntö on vaikuttanut sateenkaarevien ihmisten elämään ja miten se on vaikuttanut esimerkiksi siihen, miten löytää toivomaansa seuraa tai miten voi haluamaansa perhe-elämää elää.

Suomalaisen sateenkaarihistorian Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Heidi Airaksinen & Tiina Tuppurainen: Salatun rakkauden historia. Like Kustannus / Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki 2025.

Tuula Juvonen: Sukupuoli ja halu Hilda Käkikosken kirjeenvaihdossa ja päiväkirjoissa. Tasa-arvojulkaisuja, Naistutkimusraportteja 1994, 1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö : Tasa-arvovaltuutetun toimisto [jakaja].

Valdemar Melanko: Puistohomot – Raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuurista. SKS. Helsinki 2015.

Sateenkaarihistorian ystävät ry -nettisivut

Jätä kommentti