#104 Käsitöitä, tekstiilikasveja ja värttinänkehriä
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Jaksossa kudotaan, neulotaan ja virkataan, kun keskiössä on tekstiilikäsityön historia. Pohdimme jaksossa, voidaanko käsitöiden tekemistä kuvailla menneisyydessä nimenomaan harrastuksena vai ovatko käsityöt olleet oikeasti välttämätöntä työtä. Mistä materiaaleista käsitöitä on tehty, millä välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla? Miten langoista on saatu eri värisiä ja onko lankoja tehty muustakin kuin lampaanvillasta? Jakson vieraaksi olen saanut tietokirjailija, biologi ja kasviarkeologi – ja neulojan – Teija Alangon, jonka uutuuskirjassa syvennytään syvälle tekstiilikäsityön historiaan niin materiaalien kuin tekniikoiden kautta.
Shortly in English: Knitting, crochet, looms, and hooks – in this episode, we are exploring the long history of handcraft. Together with biologist, plant archaeologist, and author Teija Alanko, we are focusing espeacially on different materials and techniques used for making textiles.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vastapainon kanssa.*


Nyt on aika kaivaa neulepuikot, virkkuukoukut ja langat esiin, sillä tässä jaksossa nyplätään tekstiilikäsityön historiaa. Olen saanut kuulijatoiveita käsitöiden historiaa koskevasta jaksosta, ja olen iloinen siitä, että kaupallisessa yhteistyössä Vastapainon kanssa pääsemme toteuttamaan tätä jaksoa.
Jakso perustuu siis pitkälti Teijan kirjoittamaan kirjaan Nokkosvillaa ja värttinäkehriä (2024), ja Teija on todennut kirjassaan seuraavasti: ”Lanka itsessään on tekstiilihistorian avain. Lanka on yksinkertainen, arkinen mutta melkein maaginen asia, joka taipuu uskomattoman moneen.” Teija on löytänyt niin oman harrastuksensa kuin kasvien kautta. Kasveista ja puutarhoista olemmekin kuulleet Teijan kertomana jaksossa #57.
Erilaisten käsitöiden tekeminen, kuten neulominen ja virkkaaminen, ovat nykypäivänäkin erittäin suosittuja harrastuksia, ja siten niiden menneisyyden tietäminen on kiinnostavaa ihan nykypäivän näkökulmasta. Alta löydät menneisyyden perspektiiviä ja kuvia siitä, miten lankaa on kehrätty ja mitä sillä on tehty 1900-luvun alkupuolen Suomessa.



Jakson menneisyyden jäljeksi Teija valikoi otteen tutkimusartikkelista, joka kuvailee langan matkaa kasveista ja kuiduista säikeiksi ja niistä langoiksi. Teija kertookin jaksossa erilaisista materiaaleista sekä välineistä, joista lankaa on tehty ja joilla lankaa on työstetty.
Käymme jaksossa niin ikään läpi erilaisia tekniikoita, joilla lankaa on käsitelty. Näitä tekniikoita ovat muun muassa pysty- ja vaakakangaspuilla kutominen, kinnasneulatekniikka ja lautanauhatekniikka.
Ihmiset tekivät kasvien lehdistä ja varsista punomalla koreja jo ennen kuin lammas otettiin kotieläimeksi. Kankaan kudontaan johtanut edistysaskel nuoremmalla kivikaudella oli kuitujen kehrääminen langaksi, kun keksittiin, että kierre antaa kuitusäikeille lujuutta. Kierteettömästä säikeestä puuttuu koheesio ja lujuus, joita tarvitaan kudonnassa, mutta muutaman kierteen lisäys säikeeseen lankaa valmistettaessa antaa sille merkittävää lujuutta. Ihmiset, jotka hallitsivat jo korinpunonnan taidon, saattoivat tehdä lampaan turkista huomioita, jotka inspiroivat heitä langan valmistukseen. Villan pudotessa luontaisesti lampaan turkista lampaat usein hankaavat sen pitkiksi, kierteisiksi, lankaa muistuttaviksi säikeiksi.
Michael L. Ryder artikkelissaan, joka on julkaistu kirjassa Northern Archaelogical Textiles, vuonna 2005
Käymme jaksossa mielenkiintoista keskustelua siitä, miten käsityöt määritellään ja kuinka kauan käsitöistä on puhuttu. Teija kertoo, miten aikana, jolloin kaikki työ oli käsityötä, ei ollut tarvetta eritellä käsitöitä käsillä tehtäviksi töiksi. Sen sijaan teollisen vallankumouksen ja tehdasvalmisteisten tekstiilien myötä tuli olennaisemmaksi tehdä ero nimenomaan käsin tehtyjen tekstiilien ja tehtaalla tehtyjen välille.
Puhummekin jaksossa siitä, miten käsityönä tehtyjen tekstiilien arvostus voisi parhaimmillaan ohjata meitä arvostamaan tekstiilejä ja vaatteiden vastuullisuutta sekä ekologisuutta enemmän. Keskustelua käsitöiden arvostamisesta käytiin jo 1800-luvulla, jolloin Arts and Crafts -liike herätti keskustelua käsin tehtyjen tuotteiden arvostamisesta.

Jaksossa pääset kuulemaan tekstiilikasveista ja siitä, millä tavoin käsitöiden historiaa on tutkittu. Ymmärrät myös, kuinka pitkälle menneisyyteen täytyy uppoutua, jotta löytää käsityöhistorian juuret. Saat myös tietää, miksi juuri lanka on yksi maailman tärkeimmistä keksinnöistä.
Kehräten Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Teija Alanko: Nokkosvillaa ja värttinänkehriä – Tarina tekstiilikäsityön historiasta. Vastapaino 2024.
Suomen käsityön museo: ”Mikä on käsityötä?”. Suomen käsityön museon nettisivut. Luettu 19.4.2024.