#101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia

Menneisyyden Jäljillä – #101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Oletko kuullut murhista, joiden tavoitteena on saattaa murhaaja itse kuolemantuomioon? Tässä jaksossa keskustelemme suisidaalimurhista varhaismodernissa Suomessa. Näin äkkiseltään voi kuulostaa käsittämättömältä ajatus siitä, että suisidaalimurhan tehnyt henkilö oli valmis murhaamaan viattoman sivullisen, jotta hänelle itselleen langetettaisiin kuolemantuomio. Pohdimmekin jaksossa, minkä vuoksi suisidaalimurhia tehtiin itsemurhan toivossa. Mitä motiiveja rikoksen tekijöillä oli ja mitä syitä löytyi itsemurha-ajatuksien taustalta? Entä missä ja miten näitä murhia toteutettiin? Herättikö suisidaalimurhien yleistyminen pelkoa tai kuinka tuomittavana rikoksena suisidaalimurhaa pidettiin? Jakson vieraana on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Moilanen.

Shortly in English: Have you heard of suicidal murders? In suicidal murders, an innocent person was killed in the hope of death sentence. In this episode, we are talking about these crimes in the context of early modern Finland together with doctoral researcher Lauri Moilanen, University of Oulu.

Podcastin aiemmassa jaksossa #83 keskustelimme yleisellä tasolla rikoksista ja rangaistuksista, ja tässä jaksossa pääsemme jälleen rikoshistorian äärelle. Jaksossa keskusteltavat suisidaalimurhat olivat äärimmäisen raakoja rikoksia, sillä oman kuolemantuomion toivossa murhattiin sivullinen uhri.

Samalla näiden murhien taustalla on ainakin joissain tapauksissa kyse siitä, että suora itsemurha nähtiin tekona, jolla ei saisi hyvitettyä syntejä Jumalan kanssa. Niinpä suisidaalimurha luetaankin epäsuoraksi itsemurhaksi, sillä sen tavoitteena oli lopulta tekijän oma kuolema. Itsemurhia on tutkittu monista eri näkökulmista historiantutkimuksessa, ja on tärkeää painottaa, että suisidaalimurhat olivat marginaalinen ilmiö itsemurhahistorian kokonaisuudessa.

Lauri tutki jo gradussaan suisidaalimurhia ja jatkaa aiheen parissa nyt väitöskirjatyössään. Lauri on syksyllä 2023 julkaistussa artikkelissaan todennut, että ”siinä missä itsemurhaajan ajateltiin joutuvan helvettiin, kuolemaantuomittu saateltiin pyhään kuolemaan pappien huolellisesti valmistamana”.

Suisidaalimurhat yleistyivät 1600- ja 1700-luvuilla, ja tässä jaksossa puhummekin suisidaalimurhista 1600-luvun lopun ja 1800-luvun alun välillä. Laurin tutkimassa ajanjaksossa onkin kyse nimenomaan ilmiön kiihtymisestä Suomessa, joka tuolloin oli osa Ruotsin valtakuntaa. Suisidaalimurhia tehtiin aikoina, jolloin kuolemantuomio oli mahdollinen – ilman kuolemantuomiota kyseinen rikos ei olisi ollut mahdollinen.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui eräs suisidaalimurhan tapaus, jota Lauri on tarkemmin analysoinut myös artikkelissaan. Tämän tapauksen kautta on mahdollista tulkita niin itse tekijän motiiveja teoilleen kuin myös teologisesti ja oikeudellisesti oppineiden ihmisten ajatuksia ja käsityksiä suisidaalimurhista.

Puolisen vuotta sitten tapahtui eräässä torpassa Oulun lähellä kauhea tapaus. Nuori nainen tuli mökkiin ja pyysi hiukan vettä juotavaksi. Emäntä, joka oli yksin kotona pienen lapsen kanssa, meni pihalla olevalle kaivolle. Kun hän palasi, hän löysi lapsensa paloiteltuna, ja murhaaja istui kynnyksellä aivan rauhallisena ja valmiina tunnustamaan rikoksensa ja tulemaan pidätetyksi. Tutkinnassa selvisi, että hän oli Oulussa piikana syyllistynyt pieneen varkauteen. Hänen isäntäväkensä ja kollegansa olivat häpäisseet häntä siitä, minkä jälkeen hän oli vaipunut niin syvään melankoliaan, ettei hän enää kestänyt elämää. Hän oli halunnut hukuttaa itsensä jokeen, jonka varrella mökki sijaitsi, mutta harkittuaan uudelleen autuuttaan hän oli päättänyt tehdä murhan, jotta hän ennen kuolemaansa voisi sovittaa itsensä Jumalan kanssa.

Artikkeli julkaistu Åbo Tidning -lehdessä 23. tammikuuta vuonna 1802 otsikolla Murha jumalanpelosta. Varoitus papeille.

Itsemurhan pelkoon saattoi olla uskonnolliset syyt, mutta Laurin mielestä suisidaalimurhaan liittyvät motiivit eivät liittyneet ainoastaan tai aina uskontoon. Sen sijaan Lauri uskoo inhimilliseen näkökulmaan siitä, että itsemurhaa ei ole mekanistisesti helppo toteuttaa – varsinkaan aikana, jolloin ei välttämättä ollut kunnon välineitä siihen. Esimerkiksi yksi suisidaalimurhan lopulta tehnyt sotilasmies oli ensin yrittänyt kolme kertaa tappaa itsensä. Sotilas kertoi, että viimeinen kerta olisi onnistunut, elleivät hänen välineensä olisi pettäneet.

Kuten olen monesti todennut, opettaa menneisyys meille empatiaa ja ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan. Tässä tapauksessa empatiaa voi harjoittaa myös tilanteessa, jossa on tehty aivan järkyttävä ja raaka rikos. Vaikka suisidaalimurhan ensisijainen uhri on itse tapon uhri ja hänen läheisensä, niin Lauri toteaa myös suisidaalimurhan tehneen ihmisen olevan tilanteessa uhri, sillä hän on joutunut niin vaikeaan ja epätoivoiseen tilanteeseen.

Jaksossa selviää, mitä suisidaalimurha tarkoittaa ja miksi tällaisia murhia tehtiin kuolemantuomion toivossa. Jakso tarjoaa myös inhimillisen näkökulman äärimmäisen raa’an rikoksen tehneiden ihmisten näkökulmasta sillä pohdimme, miksi ihminen koki tilanteensa niin epätoivoiseksi, että näki ratkaisuksi turvautua suisidaalimurhaan.

Tervetuloa mukaan suisidaalimurhien ja Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Laurin Instagram-tili ”Pyövelinrenki”

Lauri Moilanen: ””Murha jumalanpelosta. Varoitus papeille.” Uskonnollisten käsitysten rooli pohjoispohjalaisessa suisidaalimurhissa 1700–1800-lukujen vaihteessa”. Scripta historica, vol. 38, sivut 61-76. Lokakuu 2023, Oulun Historiaseura ry.

Lauri Moilanen: Pyövelin pölkyltä pelastukseen – Pohjoispohjalaisten suisidaalimurhien oikeuskäsittely ja syytettyjen mielentilan tutkiminen 1750–1770-luvuilla. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto. 2019.

Anu Koskivirta: ”Sisäinen vihollinen” : Henkirikos ja kontrolli Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan viimeisinä vuosikymmeninä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. 2001.

Kathy Stuart: ”Melancholy Murderers – Suicide by Proxy and the Insanity Defense”. Teoksessa Ideas and Cultural Margins in Early Modern Germany: Essays in Honor of H.C. Erik Midelfort. Routledge 2009, sivut 63–77.

Mikko Moilanen: Suomen pyövelit. Docendo, 2019.

Riikka Miettinen: Suicide in Seventeenth-Century Sweden: The Crime and Legal Praxis in the Lower Courts. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. 2015.

Jätä kommentti