#83 Rikoksia, rangaistuksia ja historiallista kriminologiaa
Lotta Vuorio © 2023 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Kuuntele jakso Spotifyssa täältä!
Rikoksia, rötöksiä, rangaistuksia ja yhteisiä rajanvetoja sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Näistä aineksista on tehty jakso, joka kertoo historiallisesta kriminologiasta. Millä tavoin rikollisuuteen on suhtauduttu eri aikoina ja mitä tarkoittaa rikos? Kenen päätettävissä on ollut oikean ja väärän erottaminen? Entä miten rangaistusmenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet? Keväällä 2023 Suomen Kriminologinen Yhdistys julkaisi teemanumeron nimeltä ”Historiallista kriminologiaa ja kriminologian historiaa”, joka toimii oppaanamme tässä jaksossa. Jakson vieraina ovat Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Miikka Vuorela, joka on yksi teemanumeron toimittajista, sekä Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian tutkijatohtori Suvi Kuokkanen, joka on kirjoittanut teemanumeroon artikkelin väkivalta- ja henkirikostuomioista antiikin Ateenassa.
Shortly in English: Crimes and punishments, what are they originally all about? Why we need to punish people and set legal statements to define the border between right and wrong? In the episode, we are discussing historical criminology together with university lecturer Miikka Vuorela (University of Eastern Finland) and historian Suvi Kuokkanen (University of Oulu).
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Kriminologisen Yhdistyksen kanssa.*
On aina ilo toteuttaa teidän kuulijoiden toiveitanne podcastin sisällöstä, ja tätä jaksoa on jo pidemmän aikaa toivottu. Jakson kuusikymmentä minuuttia ja rapiat keskustelemme siis rikoshistoriasta sekä erityisesti historiallisesta kriminologiasta. Jaksossa opit, mikä ero näillä käsitteillä on sekä minkälainen suhde historioitsijoiden ja kriminologien välillä on menneisyyden tutkimisen osalta.
Jakso pohjautuu Kriminologia-lehden vapaasti luettavaan 1/2023 numeroon, jota ovat olleet toimittamassa Katariina Parhi ja jaksossa äänessä oleva Miikka Vuorela. He kirjoittavat teemanumeron johdantoartikkelissa, että ”yhteistä kaikelle historialliselle kriminologialle on historiallisten käytäntöjen ja kehityskulkujen kuvaaminen ja selittäminen menneisyyden rikollisuuden, rangaistusten ja sosiaalisen kontrollin ymmärtämiseksi”. Näitä kehityskulkuja selvitämme tässä jaksossa.
Jaksossa saamme kuulla myös Suvi Kuokkasen tutkimuksesta oikeus- ja rikoshistorian parista. Olen erityisen iloinen, että Suvi edustaa antiikin historian tutkimusta, sillä antiikista emme ole myöskään tässä podcastissa aiemmin juuri kuulleet.
Suvi on tutkinut ostrakismos-järjestelmää, joka tarkoitti eräänlaista karkotusjärjestelmää antiikin Ateenassa. Joka vuosi samaan aikaan vuodesta kansankokoukselle esitettiin kysymys, että tulisiko joku äänestää Ateenasta pois vai ei. Jos kansanäänestys äänesti, että joku henkilö tuli karkottaa maasta, järjestettiin äänestys karkottamisesta.
Ostrakismos-järjestelmän nimi tulee sanasta ostrakon, joka tarkoittaa saviruukun sirpaletta, johon kirjoitettiin karkotettavan henkilön nimi. Kyseessä oli kymmenen vuoden karkotus, jonka jälkeen sai palata takaisin Ateenaan. Ateenasta on löydetty jälkikäteen yli 10 000 sirpaletta, joita käytettiin äänestyksissä.
Suvin yllä ottamassa kuvassa on ostrakoneja. Ylimmäinen osoitettu Aristeides Lysimakhoksen poikaa vastaan, ja alhaalla vasemmalla ostrakon Kalliksenosta vastaan. Aristeides karkotettiin ostrakismoksella vuonna 482 eaa.
Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui ote kreikkalaisen valtiomiehen Solonin runosta, joka kuvastaa yhteisön etua edistävää hyvää järjestystä. Hyvän järjestyksen vastakohtana toimi hybris, joka edusti suoraan suomennettuna uhoa ja pullistelua – eli pyrkimyksiä rikkoa hyvää yhteisen edun takaavaa järjestystä.
Jaksossa Miikka tarjoaa kirkkaasti muotoillun ajatuksen siitä, milloin rikoksesta tulee rikos. Rikos on hänen mukaansa julkisen vallan vallanpitäjän pyrkimys puuttua ihmisten välisiin asioihin. Rikoksesta tulee siis rikos silloin, kun vallanpitäjä nimeää sen rikokseksi, motiivinaan edistääkseen omia valtapyrkimyksiään. Rauhallinen yhteisö todennäköisesti on tyytyväinen ja tukee vallanpitäjää, minkä vuoksi yhteisestä järjestyksestä kannattaa pitää huolta.
Nämä asiat sydämeni käskee minua opettamaan ateenalaisille: huono järjestys tuo kaupunkivaltioon paljon onnettomuutta,
Kreikkalainen valtiomies ja lainsäätäjä Solon, katkelma runosta 500-luvulta eaa
mutta hyvä järjestys osoittaa kaiken hyvin järjestetyksi ja paikalleen sopivaksi, ja väärintekijät se kietoo tiheästi kahleisiin: se silottaa karkeudet, panee pisteen kylläiselle itsetyytyväisyydelle, himmentää hybriksen, kuihduttaa harhaisesta mielettömyydestä versoneet kukinnot, oikaisee väärät tuomiot, ylimielisen käytöksen se laimentaa; se lopettaa eripuraiset teot, se lopettaa katkeran riidan vihan, sen vaikutuksesta ovat kaikki ihmisten asiat kohdillaan ja viisaita.
Miikka tiivistää jakson loppupuolella erinomaisesti sen, mistä rikoksista seuranneissa rangaistuksissa on ollut kyse. Kun tarkastellaan akselia menneisyydestä nykypäivään, niin Miikkan mukaan koko rikollisuuden historia on siirtymää yhteisön kohdistuvista loukkauksista kohti yksilön itsemääräämisoikeuden ja koskemattomuuden suojelua.
Hyvä esimerkki tästä on seksuaalirikokset. Niin 1800-luvulla ja sitä aiemmin seksuaalirikos oli rikos eritoten yhteisöä ja naisen vanhempaa tai aviopuolisoa kohtaan, ei siis niinkään naista itseään kohtaan. Seksuaalirikoksien kontrollin tarkoituksena oli edistää sitä, että ihmiset noudattavat siveyssääntöjä. Nykyään seksuaalirikoslain ainut tarkoitus on suojella henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Tämä kuvastaa Miikkan mukaan koko rikollisuuden kehityksen muutosta. Menneisyydessä oltiin kiinnostuneita yhteisön edusta ja siitä, että kaikki noudattavat yhteisön sääntöjä – yhteisön sääntöjä rikkonutta siis rangaistiin. Nykyään sen sijaan ajatellaan, että kuka tahansa saa käyttäytyä millä tavalla vaan, kunhan ei satuta tai vahingoita toista. Suojelun kohde on kääntynyt näin ollen yhteisöstä yksilöön.
Jaksossa opit, mikä tekee rikoksesta ja rikoksen sekä millä tavalla rangaistuskäytänteet ovat kehittyneet karkotuksista kuolemantuomioiden kautta vapausrangaistuksia. Kuulet esimerkkejä niin antiikista kuin uuden ajan Suomesta, minkä lisäksi saat tietää, mistä Suomen 1900-luvun puolivälin vankeinhoitokriisi johtui.
Rikosten ja rangaistusten pariin Menneisyyden Jäljille!
Lähde:
Kriminologia-lehti, Vol. 3, Nro 1, 2023. Teemanumero: Historiallista kriminologiaa ja kriminologian historiaa.
LOTTA VUORIO 