Suomalaisten historia-podcastien historia ja tulevaisuus
Kaksiosainen blogipostaus suomalaisista historia-aiheisista podcasteista. Löydät toisen blogipostauksen TÄÄLTÄ, jossa on listattuna suomalaisia historia-aiheisia podcasteja.
Postauksen kuvituskuvaan nostettu seuraavien podcastien logot: Menneisyyden Jäljillä, Historian Nurkkapöytä, Kidutetut Neitsyet, Tiedettä ja sirkushuveja – vanhojen aikojen podcast ja Museojuttu.
Historiapodcastien lyhyt historia
Suomen ensimmäinen podcast julkaistiin vuonna 2005, mutta ensimmäinen selkeästi ja puhtaasti historia-aiheinen podcast julkaistiin vasta vuonna 2016. Ilkka Hemmilä ja Heikki Laurila julkaisivat Historian nurkkapöytä -podcastin ensimmäisen jaksonsa vuonna 2016, ja pioneeripodin viimeisin jakso on vuodelta 2018. Historiapodcastien viestikapulan koppasi puolestaan vuonna 2018 Norsunluutornista, päivää! -podcast, jonka tuottajina toimivat Susanna Niiranen ja Mikko Hiljanen.
Lisää näiden podcastien taipaleesta voit lukea ja kuunnella tammikuussa 2022 yleisölle julkaistusta upeasta Pro gradu -tutkielmasta, joka on formaatiltaan akateemisia rajoja rohkeasti rikkova. Åbo Akademissa opiskelleen Katarina Willbergin gradu käsittelee Suomessa tuotettua historia-aiheista audiovisuaalista sisältöä ja kerrontaa, kuten podcasteja. Gradu itse on julkaistu 45 minuutin mittaisen tekstitetyn videon muotoon. Myös minua haastateltiin tähän graduun Menneisyyden Jäljillä -podcastista, jota olen tuottanut tammikuusta 2020 alkaen.
Katso ja tutustu Katarina Willbergin graduun täältä!
Oman videohaastatteluni aikana kerron syitä sille, miksi päätin aikanaan perustaa Menneisyyden Jäljillä -podcastin. Yksi syy sille oli, että mielestäni oli kummallista, että niin mielenkiintoisesta ja tarinoita pullollaan olevasta aiheesta kuin historia ei ollut tarjolla säännöllisesti jaksoja tuottavaa podcastia silloin, kun tulevaa podcastia suunnittelin. Koin, että asialle oli tehtävä jotain, jotta Suomessa tehtävä laadukas historiantutkimus ja historia-alalla tehtävä työ saisi enemmän näkyvyyttä.
Kun suunnittelin podcastiani vuonna 2019, löytyi podcasteja monenlaisista aiheista, vaan ei kovin montaa historiasta – selkeä rako historia-aiheiselle podcasteille siis oli. Tuolloin Historian nurkkapöytä ja Norsunluutornista, päivää! -podcastien viimeisimpien jaksojen julkaisuista oli kulunut jo aikaa.
Historia-aiheisten podcastien nousu
Willbergin gradua varten tehty haastattelu nauhoitettiin joulukuussa 2020. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että podcastien kuulijoille ja historiasta kiinnostuneelle yleisölle on tällä hetkellä tarjolla selkeästi enemmän historia-aiheisia podcasteja. Enemmän on ehdottomasti enemmän laadukkaan sisällön suhteen!
Historia-aiheiset podcastit ovat saaneet lisää näkyvyyttä oman tuntumani mukaan erityisesti vuoden 2021 aikana. Historia-aiheisia podcasteja on tuotettu tarjolle lisää ja jo entuudestaan olemassa olleet podcastit ovat saaneet lisää kuulijoita.
Tähän tuntumaan vaikuttaa itsekkäästi myös se, että oman podcastini kuulijatilastot kasvoivat merkittävästi vuoden 2021 aikana. Podcastia voi kuunnella monesta eri kanavasta, mutta Spotify tarjoaa kuunteluluvuista itselleni tarkimpia tietoja. Siinä missä 1. joulukuuta 2020 Menneisyyden Jäljillä -podcastin Spotify-tilaajia oli 326, löytyy podcastin Spotify-kanavalla 2. helmikuuta 2022 jo 1 924 tilaajaa. Helmikuun alkuun mennessä lähemmäs 6 000 eri Spotify-käyttäjää on käynyt kuuntelemassa Menneisyyden Jäljillä -podcastia. Kuuntelukäyrä vaikuttaa eksponentiaaliselta – sana podcastista kiirii eteenpäin ja uusia tilaajia löytyy kanavalle päivittäin.
Yleisesti podcastien kuuntelun suosio on jatkanut viime vuosien tapaista kasvuaan, kuten esimerkiksi Suomen tiedetoimittajain liiton artikkelissa todetaan. Podcastit ovatkin erinomainen kanava tiedeviestinnälle, vaikka podcastien saavutettavuuden ongelmat onkin tärkeä tiedostaa.
Historia-aiheisten podcastien tulevaisuus
Toivon ja uskon, että samankaltainen kehitys historia-aiheisten podcastien parissa jatkuu. Podcasteja ja muita audiovisuaalisia alustoja kannattaa ehdottomasti hyödyntää edelleen yhä enemmän erityisesti tiedeviestinnällisissä tarkoituksissa.
Historia-aiheisia podcasteja tuotetaan nähdäkseni enenevissä määrin eri yliopistojen, tutkimusyksikköjen, tutkimushankkeiden sekä museoiden toimesta. Yleistajuiselle ja laadukkaasti tuotetulle sisällölle on mielestäni aina tilaa, ja jokainen teko sen eteen, että ihmiset voivat kohdata tutkitun tiedon ymmärrettävässä ja puoleensa vetävässä muodossa, on tärkeä.
Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka hyvin tuotettu sisältö löytää yleisönsä. Kuinka paljon esimerkiksi podcasteja kuunnellaan niiden tuottamiseen käytettyyn aikaan nähden? Tavoitellaanko historia-aiheisilla podcasteilla jossain määrin vain akateemista yleisöä vai pääosin kuitenkin sitä kuuluisaa ”laajempaa yleisöä”?
Laajempaa yhteistyötä tiedeviestinnän eteen
Tiedeperustaiset podcastit joutuvat taistelemaan ihmisten ajasta ja huomiosta aivan samalla periaatteella kuin esimerkiksi lehdet ja aikakauskirjat. Podcastin tunnettavuuden rakentaminen vie siis toisin sanoen aikaa ja vaatii työtä näkyvyyden eteen. Olen pohtinut paljon sitä, millä tavoin podcastit ja niissä tuotettu hieno sisältö löytäisivät yleisönsä paremmin.
Voisivatko historia-aiheisten podcastien tuottajat tehdä jonkinlaista yhteistyötä sen eteen, että podcastit löydettäisiin paremmin? Olisiko mahdollista rakentaa yhteinen alusta tai yhteisö erilaisille historia-alan tai vaikkapa museoalan podcasteille? Löytyisikö tukea ja tekijöitä sille, että podcastien alustaa ja tunnettavuutta voitaisiin rakentaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti? Ehditäänkö tai aiotaanko sisältöä tuottaa tasaisesti ja suunnitellusti joko tuotantokausien tai säännöllisen julkaisurytmin muodossa, jotta side tuotetun sisällön ja sitä kuluttavan yleisön välille ehtii muodostua?
Erinomainen esimerkki laajemmasta ja tiedeviestintään tähtäävästä yhteistyöstä on erityisesti sosiaalisessa mediassa vaikuttava Tiedenaiset-yhteisö. Yhteisö on ehtinyt kasvaa ja vahvistua jo niin paljon, että yhteisön takana olevat tiedenaiset perustivat joulukuussa 2021 osakeyhtiön toimintansa edistämiseksi. Tämänkaltaiset ratkaisut turvaavat toiminnan pitkällä aikavälillä niin, että sisällön tuottaminen ei pääty kuin seinään esimerkiksi projektirahoituksen päättyessä.
On helpompaa kysyä kuin vastata. Jotta historiantutkimuksen tuottama tieto tavoittaa yleisönsä, olisi näihin kysymyksiin kuitenkin tärkeää ja myös inspiroivaa pohtia vastauksia. Näille pohdinnoille ja keskusteluille olen ehdottoman avoin! Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi nettisivujeni kautta.
LOTTA VUORIO 