#8 Menneiden sydänten salat ja surut

Menneisyyden Jäljillä – #8 Menneiden sydänten salat ja surut
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved

Podcastin kahdeksas jakso on tunteikas ja hellä, sillä tarkoituksenamme on pohtia menneisyyden rakkautta. Jaksossa pohditaan, mitä menneen ajan rakkaus on, mistä lähteistä rakkaudesta saa tietoa ja minkälaisia olivat menneen sydämen salat ja surut. Tutustumme erityisesti suomalaisen rakkauden muotoihin 500 sadan vuoden takaa aina intohimoisesta rakkaudesta Jumalan tai lähimmäisenrakkauteen. Rakkautta ihailemme ja ihmettelemme tässä jaksossa yhdessä Anu Lahtisen kanssa, joka toimii historian professorina Helsingin yliopistossa. Anu on perehtynyt suomalaisen rakkauden historiaan, ja toimii tässä jaksossa varsinaisena menneisyyden tunteiden tulkkina.

Shortly in English: The episode number eight is all about love! How was love in Finland 500 years ago and how is it possible to research? We are focusing on different kinds of loves and the factors behind them. Was love more like wonderful words or rather practical actions? We are going to talk about sweethearts and heartaches with Professor Anu Lahtinen from University of Helsinki.

Podcastin kolmannessa jaksossa meillä nousi yliopistonlehtori Risto Marjomaan kanssa puheeksi, miten historiantutkimuksessa on viimeisten vuosikymmenten aikana nostettu tutkimuskohteiksi ihmiselämän asioita, joiden ajatellaan olleen pysyviä ja muuttumattomia tähän päivään asti. Historiantutkimus on kuitenkin osoittanut, että myös pysyviksi kuvitellut asiat ovat eri ajassa ja eri paikassa saaneet erilaisia merkityksiä. Yksi tällaisista tutkimusaiheista on tunteiden historia, joihin myös rakkauden tutkiminen kuuluu. Onko rakkaus siis ikuista ja muuttumatonta vai onko rakkaus muuttanut vuosien saatossa muotoaan?

Keskustelimme Anun kanssa paljon niin sanotusta ”rakkauden kieliopista” eli erilaista sanoista ja ilmaisuista, joita kirjalliset lähteet tarjoavat meille rakkauteen liittyen. Rakkaus on tosiaan muuttanut ainakin kielioppinsa puolesta muotoaan vuosisatojen saatteessa erityisesti tunnetta koskevien ilmauksien ja tekojen suhteen. Toki on myös paljon asioita ja teemoja, jotka tunnistamme sellaisenaan tässä hetkessä, kuten lähimmäisen rakkaus sekä ystävien ja sisarusten merkitys. Anu tiivisti osuvasti jakson loppupuolella muutoksen rakkaudessa: ”Arki ja käytäntö ovat sotkuisia, ja ne ovat olleet sotkuisia menneisyydessä ja nykyisyydessä. Se mikä eroaa, on se ihannetila, jota tavoitellaan ja mihin sotkuisuutta verrataan.”

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä – näin ainakin Raamatun mukaan. Rakkaus on monimutkainen kokoelma tunteita, tekoja, sanoja, ja rakkaus heijastaa kulttuuriamme ja yhteiskuntaa monin eri tavoin. Kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, mutta myös kaikki se kärsii. Vaikka rakkauden voi herkästi kuvitella kuvastamaan vain kaikkea ihanaa, suloista ja lämmintä, pitää se myös sisällään sydänsuruja, vihaa ja vaikeita asioita.

Sen osoittaa meille myös jaksoon valikoitunut menneisyyden jälki, joka on rakkautta sivuava lakipykälä Kuningas Kristoferin maanlaista vuodelta 1442. Lakipykälän otsikkona on Tahallisen haavoittamisen kaari, 19. luku Miehistä, jotka lyövät ja pahoinpitelevät vaimoaan ja se menee seuraavasti:

Koska Jumala on antanut vaimon miehelle avuksi ja alamaiseksi, mutta ei kuitenkaan orjaksi ja jalkajakkaraksi, tulee kummankin rakastaa toistaan: vaimon miestä päänään ja miehen vaimoa jäsenenään. Ja sen tähden jos mies vihasta tai pahuudesta, juovuksissa tai toisen naisen vuoksi, jota hän rakastaa, lyö vaimonsa siniseksi tai veriseksi, rammaksi tai raajarikoksi, on näistä kaikista maksettava kaksinkertaiset sakot, ja vaimon lähimmät sukulaiset olkoot siinä asianomistajana.

Kuningas Kristoferin maanlaki, 1442
Tahallisen haavoittamisen kaari, 19. luku Miehistä, jotka lyövät ja pahoinpitelevät vaimoaan

Sitaatti tarjoaa meille spektrin eri tunteita ja ulottuvuuksia rakkauteen. Siinä käy ilmi keskiaikaisten suomalaisten ymmärrys hierarkkisesta rakkaudesta miehen ja naisen välillä, avioliiton ja uskonnon merkityksestä, väkivallasta suhteessa, avioliiton ulkopuolisesta rakkaudesta sekä rakkauden yhteisöllisyydestä ja taloudellisuudesta.

Anu kiteytti hyvin, miten ”nykyajassa ajatellaan, että rakkaus on tunneside, joka häivyttää eriarvoisuutta ja se on tasaveroisten ihmisten kiintymyssuhde. Mutta tässä ihanteena on hierarkkinen järjestys, jossa on kunnioitus- ja suojelusuhde myös olemassa.” Laki kuitenkin sanoo, että rakastettava oli, kun kerran oli vihittykin, minkä vuoksi rakkauden tuli olla vastuullista ja ikuiseen liittoon pyrkivää.

Kuuntelemalla jakson opit, miten käsitys rakkaudesta on muuttunut 500 vuoden aikana Suomessa. Opit erilaisia rakkauden määritelmiä sekä tapoja tutkia tunnehistoriaa. Jakson lopuksi Anu myös kertoo, mitä hän on historiantutkijana oppinut rakkaudesta, jonka merkitys on tärkeä elämän niin ylä- kuin alamäissä.

Tähän maailman tilanteeseen podcastjakso sopii erinomaisesti – huolenpitoa, aikaa lähimmäisten kanssa ja rakkautta itse kullekkin! Ja tietysti rakkauden täyteisiä hetkiä Menneisyyden Jäljillä!

Kirjallisuus:

Anu Lahtinen & Kirsi Vainio-Korhonen: Lemmen ilot ja sydämen salat – Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY. 2015.

Mari Välimäki: ”Jotakin vanhaa, jotakin uutta – Kihlaus ja avioituminen 1600-luvulla”. Teoksessa (toim. Meri Heinonen & Marika Räsänen) Pohjoinen reformaatio. Turun historiallinen arkisto. Turku, 2016.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s