#7 Twiitin mittainen sisällissodan historia

Menneisyyden Jäljillä – #7 Twiitin mittainen sisällissodan historia
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Tervetuloa Menneisyyden Jäljille ja seitsemännen jakson pariin! Tässä jaksossa pureudumme yhteen tapaan esittää historiaa. Kyseessä on suhteellisen moderni historian esittämisen tapa, sillä tarkastelemme, miten historiaa voi esittää twiitteinä Twitterissä eli yhdessä sosiaalisen median kanavassa. Lähestymme aihetta esimerkillä, jossa Suomen sisällissodan historiaa käsiteltiin Twitterissä Helsingin näkökulmasta Helsingin yliopistolla järjestetyllä kurssilla ”Helsinki 1918”. Jakson vieraana kuullaan yhtä kurssin vetäjistä, historiantutkija Kati Katajistoa, jonka kanssa keskustelemme kaikesta ”Helsinki 1918” -kurssin ja tiedeviestinnän väliltä.

Shortly in English: It is time for the seventh episode of Menneisyyden Jäljillä -podcast! In this episode, we will talk about presenting history in Twitter with historian (or should I say twitterstorian) Kati Katajisto. Tweets are one of the most modern ways of representing history, and we will approach the theme with an example from University of Helsinki. In spring 2018, Kati and two other historians organized a course called ”Helsinki 1918” in which the Finnish civil war was examined through creating historical Twitter accounts and producing tweets through those accounts by students.

Olemme pohtineet tähän mennessä paljon sitä, mitä historia ja menneisyys tarkoittavat ja miten sitä tutkitaan. Olemme myös päässeet kiinni muutamaan eri historiantutkimuksen kohteeseen, mutta nyt on aika suunnata uuden teeman pariin. On nimittäin lähes yhtä tärkeää tietää, mitä historia on, kuin hahmottaa, että miten sitä esitetään.

Idea jaksoon syntyi, kun luin Yliopistopedagogiikka-lehden artikkelin, jossa ”Helsinki 1918” -kurssin vetäjät (historioitsijat Kati Katajisto, Anu Lahtinen ja Reetta Hänninen) kertoivat kurssin taustoista, toteutuksesta ja lopputuloksesta. Kurssin ideana oli osallistua sosiaalisen median keskusteluun sisällissodasta sen merkkivuonna keväällä 2018, jolloin Suomen sisällissodasta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Kurssin taustalla vaikutti myös kevään 2017 niin sanottu juhlarahakohu, jota myös käsittelemme jakson aikana ja josta julkaisin täällä blogissa myös saman keväänä julkaisemani kolumnin asiaa kommentoimaan.

Kurssin aikana opiskelijat perustivat Twitter-tilejä niin oikeasti eläneille kuin fiktiivisille menneisyyden henkilöille sekä rakennuksille tai sisällissodan teemoille (esimerkkeinä ylioppilastalot sekä elintarvikepula). Kati valitsi jakson menneisyyden jäljekseen yhden kurssilla luoduista Twitter-tileistä nimeltä ”Perttu, Helsinki 1918”, jonka tarkoituksena oli esittää ”sisällissodan huhtikuu Helsingissä (fiktiivisen) lapsen silmin”. Opiskelijat rakensivat siis Twitter-tilin fiktiiviselle Perttu-nimiselle lapselle, jonka kautta pyrittiin eläytymään ja kuvailemaan sisällissotaa lapsen näkökulmasta erilaisiin alkuperäislähteisiin perustuen.

Jaksossa luetaan ääneen ja analysoidaan useampia Pertun twiittejä, mutta erityisesti yksi oli keskustelun kohteena. Twiitissä luki seuraavasti:

Oli pakko lähteä etsimään ruokaa. Keksittiin kavereiden kanssa mennä Turun kasarmille. Se on nyt pelkkä raunio, mutta kivien alta löytyi joitakin säilyketölkkejä. Kaikkialla haisi tuhka.

Perttu, Helsinki 1918 -twittertili
Julkaistu 18.4.2018 Helsinki 1918 -kurssin kurssityönä.

Twiitti kuvailee siis lapsen kokemuksia sisällissodasta Helsingin valloituksen jälkeen. Helsingin valloituksessa 11.–13.4.1918 saksalaiset sotilaat hyökkäsivät Helsinkiin vastassaan Helsingin punakaarti. Twiittien päähenkilönä toimivan Pertun kuviteltiin olevan valloituksessa menehtyneen punaisen sotilaan lapsi, jonka äiti lopulta kuoli Santahaminan vankileirille.

Twiitin yhteydessä on julkaistu aito valokuva, joka loi historiallisen kontekstin ja tarjosi idean elävälle twiitille.

Kuvakaappaus jakson menneisyyden jäljestä. Lähde.

”Helsinki 1918” -kurssilla luotujen twiittien tarkoituksena oli välittää historiallista tietoa Suomen sisällissodan tapahtumista ja mahdollistaa sisällissotaan eläytyminen kuvitteellisten Twitter-tilien kautta. Mielestäni tämä on äärimmäisen kiinnostava tapa ottaa osaa sosiaalisen median keskusteluun ja tuoda esiin tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, vaikka twiitit olisivatkin kuvituksellisia. On silti tärkeää huomioida, että vaikka luotu käyttäjätili tai twiitit olisivat olleet täysin keksittyjä eivätkä esimerkiksi suoria sitaatteja alkuperäislähteistä, ne pohjautuivat opiskelijoiden taustatutkimukseen alkuperäislähteiden ja kirjallisuuden parista.

Kuten Kati jakson aikana muistuttaa, on mahdollista mennä fiktion ja faktan välimaastoon. Mielikuvitus on tietyssä määrin äärimmäisen tärkeä historioitsijan työväline, sillä ilman jonkinlaista kykyä kuvitella mennyttä aikaa voi tutkittuun aikaan eläytyminen olla vaikeaa. Historiantutkijan taitoihin kuuluu empatia ja eläytyminen, minkä ansiosta hän pystyy tulkitsemaan menneisyyttä sen omilla ehdoilla sekä luomaan uskottavia ja tiedeyhteisön hyväksymiä tulkintoja ja merkityksiä menneisyyden tapahtumille ja ajatusmalleille.

Samalla, kun Twitter mahdollistaa näin luovuuden hyödyntämisen historiantutkimuksessa, on Twitterin hyödyntämisessä ensisijaisesti kuitenkin kyse tutkimuksen potentiaalisen yleisön tavoittamisessa. Twitterissä on mahdollista julkaista tutkimustuloksia napakasti ja popularisoida historiantutkimusta laajemmalle yleisölle kiinnostavalla tavalla. Twiitti pakottaa historioitsijan tiivistämään 280 merkkiin, mikä on hänen pääsanomansa lukijoille ja seuraajille. Sosiaalinen media on vakiintunut osa tiedeviestintää, ja tutkijoiden tulee pohtia vastuutaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun siellä korostamalla tutkitun tiedon merkitystä.

Kuuntelemalla jakson opit, miten Twitteriä voi hyödyntää historianopetuksen välineenä ja mitä haasteita sosiaalinen media asettaa tutkijoille. Toisaalta jaksossa pohditaan ennen kaikkea, mitä kaikkea sosiaalisen median hyödyntäminen mahdollistavat tiedeviestinnän ja historian esittämisen kannalta, tutkimuseettiset seikat huomioiden. Podcastjakson kuuntelun lisäksi suosittelen tutustumaan Twitter-tileihin, jotka ”Helsinki 1918” -kurssin aikana luotiin ja minkälaisia twiittejä kurssin opiskelijat keksivät toteuttaa!

Toivotan kaikille podcastin kuulijoille ja blogini lukijoille kaikkea hyvää poikkeukselliseen aikaan, jota koronaviruksen vuoksi elämme. Pysykää terveinä ja pitäkää läheisistänne huolta!

Kirjallisuus:

Hänninen, Reetta; Katajisto, Kati & Lahtinen, Anu: ”Kevään 1918 Helsinki” Twitter-toteutuksena. Yliopistopedagogiikka-lehden verkkoartikkeli, julkaistu 31.12.2019.

Kansalliskirjaston digitaalinen lehtiaineisto

Katajisto, Kati: Sodasta sovintoon. Otava. Helsinki 2018.

Katajisto, Kati: Verraton Virolainen. Johannes Virolainen 1914–2000. Otava. Helsinki 2017.

Vuorio, Lotta: ”Juhlaraha avasi historian Pandoran lippaan.” Salon Seudun Sanomat. Kolumni julkaistu lehdessä 2.5.2017. Kolumni julkaistu uudelleen lottavuorio.com -nettisivuilla 16.3.2020.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s