#2 Jokainen aika kirjoittaa oman historiansa

Menneisyyden Jäljillä – #2 Jokainen aika kirjoittaa oman historiansa
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved

Menneisyyden Jäljillä -podcastin toinen jakso on nyt julki! Toisen jakson tarkoituksena on pohjustaa kokonaisuudessaan podcastin tulevia jaksoja, sillä jakson aiheena on pohtia, miksi historiaa ylipäätään tutkitaan, mitä eroa on historialla ja menneisyydellä sekä ketkä kaikki historiaa kirjoittavat, koska se on varmaa, että historia ei synny itsestään. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston yleisen historian dosentti Elise Garritzen (löydät Elisen blogin täältä!), joka on erikoistunut historiankirjoituksen historiaan.

Shortly in English: The second episode of the podcast considers the difference between history and the past and the reasons why history has been researched. I will also ask from my guest, University Lecturer Elise Garritzen (History, University of Helsinki), who are the ones writing history, since one thing is sure: history is not written neutrally by itself.

Historia ja sen tutkimus vaikuttavat nykyhetkessä niin vakiintuneilta, että tuntuu hassulta edes miettiä aikaa, jolloin historiaa ei olisi tutkittu. Mietin tätä jaksoa suunnitellessa paljon sitä, onko edes ollut aikaa, jolloin menneisyys ei olisi kiinnostanut ihmisiä. Miksi menneisyys kiehtoo meitä? Mitä tarkoituksia historiankirjoituksella on ollut kansallisvaltioiden kannalta? Entä miksi historiantutkimus oli pitkään valkoisten miesten historiaa – onko historiankäsityksemme monipuolistunut? Jakso vastaa näihin kysymyksiin.

Elise valitsi jakson menneisyyden jäljekseen historioitsija John Richard Greenin kirjeen Edward Augustus Freemanille 30. elokuuta vuodelta 1876. John Richard Green toteaa kirjeessään:

Olen hulluna innosta tutkimustulosteni takia. Johtopäätökseni voivat toki paljastua vain villeiksi arvauksiksi, mutta en pysty vastustamaan hinkua yhdistellä asioita ja etsiä miksi-selityksiä ilmiöiden taustalta. Ja jos menenkin liian pitkälle poliittisissa päätelmissäni, niin tokihan sinä sitten mottaat minua päähän ja palautat historian taas oikeille raiteilleen tehden siitä hankalasti ymmärrettävää. Voin tehdä tutkimusta vain omalla tavallani ja kun löydän sellaisia tosiseikkoja, jotka eivät vastaa miksi-kysymyksiin, menetän tutkimustyön tuottaman ilon ja nautinnon….

John Richard Green, 1876
John Richard Green to Edward Freeman, 30 August 1876, in Letters of John Richard Green, ed. Leslie Stephen (London: Macmillan, 1902), 438.
Alkuperäinen lainaus kokonaisuudessaan: Just now I am wild with excitement at the results which come out if one works English, Norman, and Papal history side by side – say from 1047–53. Of course my conclusions or rather suggestions may turn out very wild hitting; but with me the impulse to try to connect things, to find the “why” of things, is irresistible; and even if I overdo my political guesses, you or some German will punch my head, and put things rightly and unintelligibly again. I can only work in my own way, and when I find facts which won’t tell or even hint their “why” I find I lose all pleasure in working…

Kirje kuvastaa monin tavoin historioitsijan mielessään käymää tutkimusprosessia. Menneisyys on tutkijalle äärimmäisen innostavaa, johon tutkija ”on hulluna innosta”. Löytämiensä lähteiden avulla tutkija pyrkii pohtimaan miksi-selityksiä tapahtumille. Nämä selitykset eivät voi kuitenkaan olla sattumanvaraisia, vaan niiden on oltava lähteillä perusteltuja ja tutkijayhteisön hyväksymiä – toinen tutkija voi hylätä pitkälle menneen tulkinnan Greenin sanoin ”mottaamalla” ja ”palauttamalla historian oikeille raiteilleen”.

Esittelyjakson lisäksi halusin esitellä jakson verran, mistä lähtökohdista menneisyyttä lähestytään tässä podcastissa. Keskustelemme Elisen kanssa, millaista historiantutkimus on ja kumoamme joitain myyttejä tähän liittyen. Onko historiankirjoitus vain tietoaukkojen täyttämistä vuosi kerrallaan vai onko tarkoitus pikemmin pohtia, miksi ja millä asioilla oli merkitystä menneisyydessä? Vaikka historioitsija katsoo menneisyyteen, hän tekee tutkimusta nykyhetkeä varten. Mistä asioista haluamme tällä hetkellä lisätietoa ja miksi?

Koska menneisyys on osa nykyisiä tapoja määritellä itsemme, historiaa käytetään myös vääriin tarkoituksiin perustelemaan haluttuja tarkoitusperiä. Miten on mahdollista arvioida, onko historiaa käytetty oikein vai väärin? Koska historiankirjoitus pohjautuu lopulta erilaisiin tulkintoihin siitä, miksi asioita on tapahtunut ja näiden tapahtumien merkityksiin, on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, ovatko nämä tulkinnat perusteltuja vai vääristeltyjä.

Kuunneltuasi tämän jakson, sinulla on eväät hahmottaa paremmin historiaa, joka sinua ympäröi! Kiintoisia kuunteluhetkiä Menneisyyden Jäljillä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s