#133 Oikeuden, lain ja oikeudenmukaisuuden historiaa

23.9.20255.10.2025 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö 1 kommentti

Jaksossa keskitymme oikeushistorian ja suomalaisen oikeuskulttuurin historiaan. Pohdimme jaksossa, miten ymmärrys oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta on elänyt. Näkyykö yhteisöllinen ja jaettu näkemys oikeudenmukaisuudesta siinä, minkälaisia lakeja meillä on? Kenen mielipidettä oikeudenmukaisuudesta on huomioitu lakipykälissä? Onko oikeuskulttuurimme ollut menneisyydessä yhtenäisempi kuin mitä se on tänä päivänä? Mitä eroa ja yhteistä on oikeudella, oikeudenmukaisuudella ja lailla? Jakson vieraana on professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kanssa.*

Olemme tässä podcastissa keskustelleet useammassa jaksossa, muun muassa jaksoissa #116 ja #82, oikeusvaltion historiasta eri näkökulmista sekä jaksossa #83 rikosten ja rangaistusten yleisestä historiasta. Siinä missä olemme puhuneet paljonkin oikeusvaltiosta, niin tärkeää on myös pohtia, minkälainen on itse oikeuden historia.

Oikeudesta ja oikeuskulttuurista puhuminen voi kuulostaa kovin ylevältä ja kenties etäiseltäkin, mutta oikeastaan se liittyy lopulta hyvin arkipäiväisiin ilmiöihin. Oikeus kiinnittyy lopulta aina siihen, miten järjestämme yhteiselomme tietyllä alueella tiettyjen ihmisten kesken. Mitä mielestämme saa tehdä ja mitä ei saa tehdä? Miten konflikti- ja riitatilanteet ratkaistaan? Mikä on mielestämme oikeudenmukaista ja miten ymmärrys oikeudenmukaisuudesta on elänyt eri ajoissa?

Tämä jakso on ensimmäinen osa kolmen jakson sarjaa oikeushistoriasta yhteistyössä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kanssa. Ensimmäisessä jaksossa keskustelemme kaksin Pian kanssa, kun taas seuraavaan kahteen jaksoon saamme Pian seuraksi myös toisen asiantuntijan jutuille.

Pian mukaan oikeutta ja oikeuden luonnetta ei voi ymmärtää pohtimatta myös oikeuden historiaa ja niitä syntytaustoja ja syitä, jotka sen kehitykseen ovat vaikuttaneet. Mietimme jaksossa, että missä suhteessa oikeus ja oikeudenmukaisuus ovat toisiinsa sekä miten kohtuus tähän vaikuttaa. Kuten menneisyyden jälkenä olevassa Olaus Petrin tuomarinohjeessa kuvataan, laki ei saa olla kohtuuton ja että keskushenkilö lain käyttämiseen on tuomari. Tuomarilla täytyy siten olla hyvä ymmärrys siitä, mitä ympärillä olevat kansalaiset ajattelevat oikeudenmukaisuudesta ja siitä, mikä teko on oikein ja mikä väärin, jotta eri ratkaisujen kohtuullisuutta voi edes arvioida.

Olaus Petrin tuomarinohjeet painetaan edelleen lakikirjan etusivuille, kuten tehdään myös Ruotsissa. Niiden katsotaan kuvaavan yleisiä ohjeita ja arvoja tuomareilla, joita olisi hyvä noudattaa.

9. Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.  
10. Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.

Olaus Petrin tuomarinohjeet 1530-luvulta

Sen lisäksi, että puramme jaksossa perin pohjin oikeuden ja sen rakentumisen historiaa Suomessa, käytämme aikaa myös suomalaisen oikeuskulttuurin tulevaisuuden arviointiin. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut 1970-luvun jälkeen merkittävästi, mitä oikeuskulttuuriin tulee. Siinä missä aiemmin 1970-luvulla hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen aikaan suomalaisten keskuudessa jaettiin suhteellisen yhtenäinen käsitys siitä, mitä on suomalainen oikeudenmukaisuus, ei asia enää ole yhtä selvä.

Nykyisin suomalainen yhteiskunta on oikeuskulttuuriltaan enemmän fragmentoitunut eli eriytynyt – maassa vallitsee monenlaisia toistensa kanssa ristiriidassakin olevia käsityksiä oikeudenmukaisuudesta. Näin ollen vahvaa yhteistä käsitystä oikeudenmukaisuudesta ei ole.

Samalla Pia kuitenkin näkee, että Suomessa lainsäädäntö toimii hyvin. Kun kysyin Pialta jaksossa, että pohjautuvatko lait kansalaisten ymmärrykseen oikeudenmukaisuudesta, niin hän vastasi sanomalla, että ”eivät lait kenenkään yksityisen ihmisen mielipiteeseenkään perustu”. Näinhän se on.

Jotta oikeus toimii lainsäädännön näkökulmasta, tulee parlamentin edustaa oikeassa suhteessa kansan mielipiteitä, joiden pohjalta lakeja säädetään. Vapaa lehdistö puolestaan takaa kansalaiskeskustelun, jolloin myös poliitikot tulevat informoiduiksi kansalaisten ajatuksista ja näkemyksistä. Tämän prosessin tulisi olla mukana tukemassa toimivaa oikeuskulttuuria, vaikka on myös muistettava, että oikeus itsessään on jotain laajempaa kuin laki.

Jakson kuunneltuasi opit, mitä eroa ja yhteistä on oikeudella, oikeudenmukaisuudella ja lailla. Pääset myös pohtimaan, minkälainen on suomalainen oikeuskulttuuri ja miten kansantajuinen oikeudenmukaisuus sekä tavat käyttää oikeutta vaikuttavat siihen. Mietimme myös, minkälainen on oikeuskulttuurin tulevaisuus Suomessa, jossa vielä 1970-luvulla ollut suhteellinen oikeudellinen yhtenäiskulttuuri on fragmentoitunut ja eriytynyt.

Suomalaisen oikeuskulttuurin Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen nettisivut

Ditlev Tamm & Pia Letto-Vanamo: 80 kertomusta oikeudesta – Juridiikan historiaa keskiajalta nykypäiviin. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, E-sarja No. 30. 2023.

Pia Letto-Vanamo: Oikeuden Eurooppa – Luentoja oikeushistoriasta. Oikeushistorian julkaisuja 1, Helsingin yliopisto, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos. 1998.

Pia Letto-Vanamo: ”Oikeudenmukaisuus ja lainoppi”. Teoksessa Oikeudenmukaisuuden ongelma (toim. Matti Häyry, Tuija Takala & Johanna Ahola–Launonen). 2018.

Pia Letto-Vanamo: Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. 2020.