#126 Arkiston aarteita ja elävää iäisyyttä
Lotta Vuorio © 2025 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jaksossa sukelletaan arkistojen aarteisiin ja pohditaan, minkälainen maailmamme olisi ilman arkistoja ja mitä arkistot elämäämme antavat. Pohdimme jaksossa, minkälainen perinne oli kruunuhäiden järjestäminen ja mitä Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista tiedetään. Miksi Runeberg raapusti Maamme-laulun sanat pienelle paperinpalalle ja minkälaisia aineistoja kartanoista löytyy? Pohdimme näiden tarinoiden ohella, minkälainen prosessi käytännössä on vastaanottaa aineistoa arkistoon sekä mitä tarkoittaa arkistopedagogiikka. Jakson vieraina ovat SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara ja arkistonhoitaja Maria Miinalainen.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland kanssa.*
Aikoinaan jaksossa #50 keskustelimme siitä, mitä meistä ihmisistä jäljelle jää, kun meistä aika jättää, sekä miten tulevaisuuden historiantutkijat voivat aikaamme pohtia. Vaikka arkistoista puhuminen ei kaikkien mielestä aina ole sitä muodikkainta tai hohdokkainta hottia, niin tämän jakson tärkeimpänä tehtävänä on päinvastoin osoittaa, miten älyttömän mielenkiintoisia paikkoja arkistot todellisuudessa ovat ja miksi.
Tehdään yksi ajatusleikki: kuvittele mielessäsi tilanne, jossa meillä ei olisi mitään kirjallista tai visuaalista tietoa siitä, mitä Suomessa on tapahtunut 1800-luvun ja 1900-luvun aikana. Mitä luulisit, että mitä kaikkea meiltä jäisi tietämättä? Paljonko syntyisi riitaa siitä, että kuka muistaa asiat parhaiten, kun ei ole mitään keinoa, mistä asiat voisi tarkistaa? Kuinka paljon jäisi varjoon tietoa tavallisista perheistä ja suvuista?
Väittäisin, kaikkiin kysymyksiin, että aika paljon.
Arkistot ovat ennen kaikkea paikkoja, joissa majailee mahdollisuus tietoon ja monenlaisiin kiinnostaviin, ilahduttaviin, surullisiin ja yllättäviin tarinoihin. Tämän vuoksi arkistot ovat mielestäni aarreaittoja, ja tässä jaksossa tutustumme arkistojen aarteisiin, joita Svenska Litteratursällskapetin arkistot tarjoavat niin paikan päällä Helsingissä ja Vaasassa kuin digiarkistossa.
SLS järjestää kaikille avoimen ja ilmaisen Arkiston originaalit -näyttelyn Helsingissä, Kansalliskirjaston salissa, ja näyttely aukesi 26. toukokuuta ja päättyy 18. kesäkuuta. Koska näyttely on auki vain hetken aikaa, niin halusimme tänne podcastiin tallentaa niin sanotun audionäyttelyn samalla idealla – haluamme kertoa, minkälaisia kiehtovia tarinoita arkistoista löytyy runsaiden ja valaisevien esimerkkien avulla.
Jaksossa kuullaan viisi sitaattia menneisyydestä, jotka käsittelevät kruunuhäiden kansanperinnettä, Maamme-laulun sanoitusta, sotalapsen Maire Westerholmin kirjettä äidilleen, taidemaalari Mathilda Rotkirchin matkakertomusta ja kirjailija Elmer Diktoniuksen kirjettä vaimolleen. Näistä Maire Westerholmin kirjeen otteen voit lukea alta.
Tänään kirjoitan kirjeen, koska on äidin syntymäpäivä. Lähetän sinulle patalapun, jonka olen tehnyt koulussa. – – Viime yönä näin unta, että äiti tuli lentokoneella Ruotsiin. Mutta kun heräsin, olin niin pettynyt. Koulussa on niin hauskaa. Kuljen potkukelkalla päivisin. Paljon syntymäpäiväsuukkoja äidille. Täti ja setä lähettävät onnittelut ja terveiset.
Sotalapsi Maire Westerholm kirjeessään äidilleen 1943
Svenska Litteratursällskapet täyttää tänä vuonna 140 vuotta, ja Arkiston originaalit -näyttely on osa juhlavuoden monipuolista tapahtumakalenteria. Pidän kovasti siitä, että vaikka SLS:n toimintaan kuuluu monia eri asioita, myös arkisto saa ansaitun näkyvyytensä ja huomionsa. Kuten Kristiina jaksossa toteaa, niin elämä olisi historiatonta ilman arkistoja.
Arkistot lisäävät merkittävästi ymmärrystä ihmisiä, erilaisia kulttuureja ja nykypäivän tapahtumia kohtaan. Historioitsijana on helppo yhtyä Kristiinan toteamukseen siitä, että ilman arkistoja eri asioiden historialliset kerrostumat jäisivät unholaan.
SLS:n arkiston, kuten varmasti muidenkin arkistojen, perspektiivinä on iäisyys – ne tähtäävät kulttuuriperinnön säilyttämiseen kauas tulevaisuuteen. Arkistot eivät myöskään ole staattisia, vaan ne elävät ja täydentyvät ajan mittaan niin uudemmista kuin vanhemmistakin aineistoista.
Kristiina ja Maria muistuttavat myös, että SLS toimii yleishyödyllisenä arkistona, jonka periaattena on, että niin avoimesti kuin mahdollista, niin rajatusti kuin tarpeellista. Joskus aineiston lahjoittajan toiveena on, että aineisto ei ole välittömästi käytettävissä, vaan esimerkiksi 20 vuoden päästä. Kaikissa tapauksissa luottamuksen rakentaminen aineiston lahjoittajan kanssa on keskeistä – lahjoituksella palvellaan yhteistä hyvää ja kulttuuriperintöä.
Opit jaksossa, mikä merkitys arkistoilla on niin tutkijoiden kuin kenen tahansa muun elämässä. Pääset tutustumaan viiteen eri SLS:n arkiston aarteeseen, jotka kertovat niin tavallisten ihmisten elämästä kuin taiteilijoiden elämästä ja työstä. Jaksoa kuuntelemalla saat myös vinkkejä arkistovierailulle.
Arkistojen aarteiden pariin Menneisyyden Jäljillä!
Lähteet:
Svenska Litteratursällskapet i Finland -nettisivut
Victor Wilson: För kunskap och kultur. SLS. Helsinki 2025.
LOTTA VUORIO 