#119 Rakkauskakkuja, haukikeittoa ja Suomen ruokareseptejä

3.12.20242.12.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö 1 kommentti

Jaksossa tutustumme 1700- ja 1800-luvun Suomen ja Ruotsin ruokaresepteihin. Pohdimme, mitä eri ainesosia reseptit pitivät sisällään ja minkälaisia ruokia reseptien avulla saattoi valmistaa. Miten muutaman sadan vuoden takainen makumaailma erosi nykypäivän mauista? Entä onko ruoan valmistuksessa tai säilytyksessä eroavaisuuksia nykypäivään? Jakson vieraaksi olen saanut SLS:n arkistotutkija Yrsa Lindqvistin, joka on ollut mukana Historiska recept -tutkimushankkeessa. Pääsemme kuulemaan, minkälaisia reseptejä Yrsa itse on kokeillut niin itsekseen kuin erilaisissa työpajoissa.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland kanssa.*

Tämä on syksyn kolmas yhteistyöjakso Svenska Litteratursällskapet eli SLS:n kanssa, ja tänään pääsemme jälleen aivan toisenlaisen aiheen äärelle. Tästä podista löytyy jo ennestään muutama ruoka-aiheinen jakso, jakso #51 Suomen ruokahistoriasta sekä jakso #105 1500-luvun Italian ruokakulttuurista. Tällä kertaa palaamme Suomen ruokahistoriaan, mutta erityisesti vanhempien ruokareseptien ja kokkikirjojen äärelle.

SLS:n toiminnan osana on toteuttaa erilaisia aineistonkeräyksiä, ja näin on myös tehty ruokareseptien osalta. Reseptejä on kerätty Ruotsista ja Suomesta ennen kaikkea 1700- ja 1800-lukujen herrasväen ja yläluokan kotitalouksien osalta, joilla oli varaa ylipäätään vapaammin valita, mitä ruokaa syödä ja valmistaa. Reseptien osalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että niiden perusteella ei aukottomasti voi kertoa, mitä ruokia ihmiset ovat valmistaneet – resepti saattoi olla kirjoitettuna ylös, vaikka sitä ei oltaisi usein tai kertaakaan syötykään.

Yrsan mukaan SLS:n Historiska recept -tietokannan talousvihkojen reseptit ovat todennäköisesti suurimmaksi osaksi kopioitu ruotsinkielisistä keittokirjoista. Tietokannasta löytyy komeat 1111 reseptiä, joista 111 on painettu Historiska recept i urval (2023) kirjaan. Tietokanta on rakennettu hienosti, sillä jokaisen aineiston kohdalta löytyy tietoa itse aineistosta, nykypäivän mittoihin käännetyt mittaohjeet sekä nykypäivään ymmärettäväksi tehty tekstimuoto käsinkirjoitetusta reseptistä.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui Wilhelmina Mellinin reseptikirjasta poimittu resepti, jonka avulla voi valmistaa valemantelikakun. Valemantelikakun pääainesosa on peruna, joka oli 1700-luvulla Suomeen saapunut ruoka-aine. Siinä missä nykyisin peruna on hyvin perinteinen ja halpa ainesosa, mutta vielä 1800-luvun alussa perunaa voi kuvailla vielä eksoottiseksi ja eksklusiiviseksi ainesosaksi Yrsan mukaan. Valemantelikakun ideana oli siis toteuttaa muodikas ja eksoottinen versio tavallisesta mantelikakusta, jonka ohje löytyy myös Wilhelminan reseptikirjasta.

Valemantelikakku
Raasta 425 g keitettyä perunaa, levitä ohuesti posliinivadille. Anna levätä yön yli mikäli aika antaa myöden. Sekoita 50 g raastettua karvasmantelia (vajaa ½ tlk karvasmanteliaromia), 180 g sokeria ja 6 kananmunaa kulhossa. Sekoita hyvin. Voitele vuoka, täytä taikinalla, paista. Syödään kuten mantelikakku.

Wilhelmina Mellin reseptikirjassaan vuodelta 1813, otsikolla Hushållshjälpreda för Wilhelmina Mellin

Käymme jaksossa läpi myös toisen reseptin, jonka nimeksi oli annettu Rakkauskakku. Rakkauskakun resepti löytyy Von Ackern -käsikirjoituksesta, joka niin ikään löytyy Historiska recept -tietokannasta.

Rakkauskakun ohje kuului seuraavasti:

Vatkaa 4 kananmunaa hyvin, lisää 4 dl maitoa, kirkastettu voi, ruusuvettä, sahramia, muskottia, korintteja tai rusinoita, kardemummaa, sitruunakuoren raaste. Sekoita mukaan korppujauhoja ja kirkastettu voi. Lusikoi taikinasta nokareita ja paista kuten lättyjä, lättypannussa. Pinnan saadessa väriä ne ovat valmiit. Tarjottaessa ripottele sokeria ja kanelia kakkujen päälle.

Rakkaus tässä kakussa on mausteiden muodossa, sillä vahvojen mausteiden on uskottu voimistavan lemmenviettiä. Kiinnostavaa on, että vastoin joitain ennakkoluuloja Suomessa on 1700-luvullakin käytetty mausteita ja esimerkiksi sitruunoita – ei siis vain pettuleipää ja velliä.

Pääset jaksossa mukaan 1700- ja 1800-luvuista inspiroituneeseen kokkikouluun, jossa kuulet erilaisista menneisyyden resepteistä, joita voisi kokeilla myös tänä päivänä. Kuulet myös, minkä vuoksi on arvokasta kokeilla käytännössä 200 vuoden takaisia reseptejä nykypäivänä.

Maukasta matkaa Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Historiska recept -nettisivusto (SLS)

Svenska Litteratursällskapet i Finland -nettisivut

Maren Jonasson: Historiska recept i urval. Svenska litteratursällskapet i Finland. 2023.