#110 Kansansivistystä ja sydämen sivistystä
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jakson aiheena on pohtia, mitä sivistys ja erityisesti kansansivistys ovat tarkoittaneet Suomen historiassa. Vuonna 2024 vietetään sivistyksen teemavuotta, ja tämä jakso on toteutettu teemavuoden hengessä. Ketkä kaikki olivat kansansivistyksen kohderyhmää ja mitä kuului kansansivistykseen? Entä millä tavoin niin koululaitos kuin suomen kieli liittyivät kansansivistykseen? Millä eri tavoin kansansivistystä toteutettiin? Näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä professoriemerita Katri Karasman sekä filosofian tohtori ja tietokirjailija Eero Ojasen kanssa.
Mitä on sivistys? Sitä pohditaan vuoden 2024 aikana, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi.
Sivistykseen liittyvän väitöskirjan kirjoittanut tutkija Antti Moilanen totesi vuonna 2021 Sitran blogikirjoituksessaan viisaasti, että ”Sivistys merkitsee yleisellä tasolla monipuolista tieto-, arvostelu-, toiminta- ja empatiakykyä. Sivistynyt ihminen on itsenäinen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka on kehittänyt osaamistaan tasapainoisesti eri inhimillisen kulttuurin alueilla.” Samalla, kun itse allekirjoitan tämän määritelmän nykypäivää koskien, voimme pohtia, miten sivistyneisyys on ymmärretty menneisyydessä.
Jakson menneisyyden jälkenä on mielenkiintoinen sitaatti ylioppilaiden kielianomuksesta vuodelta 1821. Kuva tämän kielianomuksen kopiosta näkyy yllä olevassa kuvassa, joka on otettu jakson nauhoituksen yhteydessä studiolla. Katri toi studioon mukaansa kopion kielianomuksesta.
Kielianomuksessa mielestäni kiinnostavin kohta oli toteamus siitä, että ”ensimmäinen sivistyksen tuntomerkki aina oli puhua huonosti suomea” aikana, jolloin sivistyksen kieli Suomessa oli ruotsi. Katri painottaakin jaksossa, että ei ole itsestäänselvää, että esimerkiksi tutkittua tietoa julkaistaan suomen kielellä.
Halveksunta suomea kohtaan on mennyt niin pitkälle, että myös ne virkailijat, jotka ovat syntyneet talonpoikaistossa ja siten lapsuudestaan asti puhuneet runsaasti tätä kieltä, sittemmin toimiessaan muiden kanssa menettäneet sen valmiudet ja valitettavasti halunneet kadottaa sen, koska yleisen vallitsevan mielipiteen mukaan ensimmäinen sivistyksen tuntomerkki aina oli puhua huonosti suomea. Älköön Teidän Keisarillinen Korkeutenne luulko, että tässä harmillisessa anomuksessa olisi mitään liioiteltua — sen totuus on päivänselvän avoin. Tämä paha tilanne on kuitenkin senlaatuinen että se voidaan tulevaisuudessa oikaista.
Sitaatti ylioppilaiden kielianomuksesta vuodelta 1821, joka oli osoitettu Aleksanteri I:lle
Keskustelimme jaksossa myös Suomen kansallisvaltion tai suomalaisuuden ja sivistyksen välisestä suhteesta. Eero on todennut sivistystä koskevassa pamfletissaan vuonna 2023 seuraavasti: ”Kun Suomi 1800-luvulla muodostui todella olemassa olevaksi kokonaisuudeksi ja paikaksi tässä maailmassa, se tapahtui olennaisesti sivistyksen merkeissä. Suomen synty oli suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin syntyä.”
Tämä on mielestäni todella hyvä huomio Eerolta. Suomessa lähti ensin nousemaan kulttuuritietoisuus 1830-luvulta alkaen, sitten alkoi 1860-luvulla poliittisten uudistusten kausi ja vielä myöhemmin vuosisadan lopulla talous alkoi voimakkaasti kehittymään. Mielenkiintoista on havaita, että kulttuuri ja sivistys nousivat ensin.
Jaksoa kuunnellessa pääset pohtimaan sivistyksen merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmista.
Sivistystä Menneisyyden Jäljillä!
Lähteet:
Sivistyksen teemavuosi 2024 -nettisivut
Eero Ojanen: Sivistysvaltio Suomi jatkuvien kriisien ja vastuun aikakaudella. Kriittinen korkeakoulu, 2023.
Antti Moilanen: ”Kuinka sivistys tulisi tänä päivänä ymmärtää?”. Julkaistu Sitran blogissa 8.4.2021. Luettu 20.5.2024.
LOTTA VUORIO 
Kiitokset kuuntelunauhasta. En ole paljon harrastanut bodcasteja, mutta tätä oli selkeätä kuunnella. Kansansivistys on kiinnostava aihe. Onko muna ennen kanaa vai kana muninut munan, on kysymys, jossa ihmettelen nykyistä lähes pakolliseksi näkemykseksi noussutta käsitystä siitä, että sivistynyt ihminen olisi vain kouluja käynyt ihminen. Sivistyneistö sana on pluraali sana, joka tarkoittaa menneisyydestä tuttua henkilöä myös tämän perhettä ja sukua. Suomalainen sivistys, joka toki kuuntelunauhalta tuli esille, on rakentamalla rakennettu, mutta aluksi lähes kouluja käymättömien ihmisten toimesta. Minna Canth oman aikansa suomalaisena sivistyksen kärkihenkilönä toivoi suomalaisten ymmärtävän koulun merkityksen niin, että koulu antaa valmiudet itsenäiseen sivistyksen ja opin kartuttamiseen elämän ajaksi. Olen miettinytkin, että ihminen joka ei pääse johonkin haluamaansa opinahjoon, on saatettu katsoa ihmiseksi, joka ei sitä tarvitse, koska oppineisuus on jo sitä tasoa, että voi osallistua niine hyvineen yhteiskuntaan. Tästä näkökulmasta katsoen pitäisi olla yliopiston tuottamia tasotestauksia työelämään pääsyä varten, joiden avulla ihminen voi osallistua työelämään sillä opilla, joka hänellä on ja päästä helpommin työelämään kuin vain käytyään monivuotisen koulutuksen läpi. Työssä voi oppia kuitenkin merkittävästi sitä työtehtävää, jossa toimii. Suomessa on mielestäni jopa sivistyksen vastaisesti alettu pitää koulutusta välttämättömänä, mikä on luonnostaan lahjakkaalle ihmiselle kuin henkistä kidutusta. On vaikeata istua koulunpenkissä kuulemassa sellaista oppia, joka olisi alempaa tasoa kuin oppilaan lahjakkuus ja sivistystaso edellyttäisi. Suomalaisia pidetään monenlaisia kahleissa. Näitä on edellä mainittu koulutusvaatimus ja samalla talousahdistus, joka on jopa inhimillisyyden vastaista. Kansansivistys on tärkeä aihe ja aihetta voi monipuolisesti pitää esillä eri yhteyksissä. 19.7.2024 Tarja Kaltiomaa
TykkääTykkää
Huomasin ja kuuntelin, että tällä sivustolla keskustellaan kansansivistyksestä. Tiedoksi podcast-nauhan tekijöille, että suomalaista kansansivistystä kattavasti on uskonto, joka Suomessa valtionuskontona on evankelis-luterilainen uskontotraditio. Uskontoa ja kristillisyyttä kannattelee kirkko. Ihmiset eivät vielä yleisesti tiedä, että ihmisillä on henkinen jatkumo ja mahdollisuus henkensä (sielunsa) varassa elää myös uudelleen ihmisenä maan päällä. Kirjoitin tästä aiheesta kirjan Kristillinen filosofia, jonka olen kirjan antanut myös Katri Karasmalle, joka nauhallanne kaipasi kokonaisnäkemystä kansansivistyksestä. Kirjassa on kappale, jossa mainitaan kansansivistystyön tarpeellisuus: Verkkosivusto Tyhjä paperi Filosofia (tyhjapaperi.fi) . Näin ollen hyvä asia on, että Suomesta kansansivistys ja kansansivistystyö ei puutu. Kansansivistystä ja antropologiaa kokonaisuutena tutkii tutkimusalana kvalifysiikka. Tästä kirjoitan myös em. verkkosivustollani, tervetuloa lukemaan: Verkkosivusto Tyhjäpaperi Ajankohtaista (tyhjapaperi.fi)
Viime vuosina lehdistö kokonaisuudessaan on ollut enemmän sekä pinnallisten uutisten että myös maailman levottomuuksien pauloissa. Olen iloinen, että tässä Lotta Vuorion sivulla käsitellään näitä sivistysaiheita. Ystävällisin terveisin,
Tarja Kaltiomaa
TykkääTykkää