#107 Aatelisnaisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Tämän jakson aikana selvitämme, mikä merkitys aatelisnaisilla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhteiskuntaa voi rakentaa monella tavalla ja erilaisissa rooleissa, ja aatelilla on ollut verrattain erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet siihen. On kuitenkin kiinnostavaa miettiä, miten miesten ja naisten vaikuttamismahdollisuudet erosivat toisistaan. Kuinka paljon aatelisnaisilla on ollut valtaa vaikuttaa aatelismiehiin verrattuna? Miten esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua vaikutti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Mikä merkitys on ollut erilaisilla järjestöillä, yhdistyksillä ja hyväntekeväisyydellä siihen, miten aatelisnaiset ovat voineet rakentaa yhteiskuntaa? Jakson vieraina ovat Åbo Akademin Pohjoismaiden historian professori Johanna Ilmakunnas ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen.
Shortly in English: Together with Professor Johanna Ilmakunnas (Åbo Akademi) and Professor Petri Karonen (University of Jyväskylä), we are discussing how elite women had an influence on society in different eras and what kind of skills and opportunities they had.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.*
On vuoden 2024 toisen kaupallisen yhteistyöjakson vuoro P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Siinä missä jaksossa #103 pohdimme aatelissukujen perinteitä ja museonäyttelyiden rakentamista, pääsemme tänään niin sanotusti naisten historian pariin.
Vaikka jakso käsittelee aateilsnaisia, niin Johanna ja Petri painottavat jaksossa vahvasti, että tarvetta miesten ja naisten historian erottelulle toisistaan ei ole. Heidän näkemyksensä mukaan usein säätyasema tai aateliasema oli merkittävämpi kuin sukupuolen merkitys.
Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui sitaatti, joka kertoo aatelin tutkimuksessa käytettävästä yhdestä lähdeaineistosta, päiväkirjoista. Keskustelemme kuitenkin jaksossa laajalti, että minkälaisten eri aineistojen pohjalta aatelia voi tutkia.
Puhumme jaksossa myös ylipäätään aatelin tutkimuksen merkityksestä. Vaikka aikoinaan sosiaali- ja kulttuurihistorian nousun myötä historiantutkimuksen kenttä laajeni merkittävästi ja nykyisinkin vähemmistöjen tutkimus on suosiossa, on Johannan ja Petrin mukaan yhtä tärkeää tutkia edelleen myös valtaa pitäneiden ihmisten historiaa.
Niin sanotusti yhteiskuntia johtavien ryhmien tutkimus on ihan yhtä tärkeää, jotta saamme historiasta eri näkökulmia. Jaksossa nousee esiin myös erinomainen havainto siitä, että aateli ei ole erillinen ryhmä, vaan vaikutuksessa koko yhteiskunnassa muiden sosiaalisten tai taloudellisten toimijoiden ja ryhmien kanssa. Näin ollen on merkittävää tutkia myös muiden yhteiskuntaryhmien kuin aatelin näkökulmasta, miten valtaa on käytetty yhteiskunnassa.
Oman elämän päivittäisten tapahtumien kirjoittaminen ylös, samoin kuin perheen ja suvun elämänvaiheiden kirjallinen dokumentoiminen olivat tärkeä osa aateliskulttuuria varhaismodernilta ajalta alkaen. – – Erityisen selkeää tämä on aatelin päiväkirjojen kohdalla: aateliskulttuuria ylläpidettiin, vahvistettiin ja siirrettiin eteenpäin tuleville sukupolville paljolti kirjoittamisen avulla.
Johanna Ilmakunnas ja Kirsi Vaino-Korhonen artikkelissaan Päiväkirjat aateliskulttuurissa 1700-luvulta ja 1800-luvun alkupuolelle, teoksessa vuodelta 2020
Siinä missä miehet ovat ammattinimikkeiden ja koulutuksensa ansiosta pystyneet vaikuttamaan erilaisissa viroissa ja yhteiskunnallisissa asemissa, on naisten vaikutusmahdollisuuksia usein kuvattu epäsuoraksi. Johanna ja Petri vahvistavat niin sanotun epäsuoran vaikuttamisen merkityksen: heidän mukaansa poliittisen seurapiirielämän merkitys ollut paljon suurempi kuin mitä varhaisempi historiantutkimus on ehkä osannut tunnistaa.
Johanna tuo esiin myös, minkälainen merkitys aatelisnaisten taloudellisilla toimintamahdollisuuksilla oli 1800-luvun taitteessa, jolloin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen merkitys alkoi korostua. Kotitalouden piirissä aatelistaloudet olivat isoja kokonaisuuksia, jotka vaativat paljon talouden hallintoa ja organisointia. Näin ollen heille kehittyi kyky organisoida, järjestää ja saada muut tekemään asioita, millä on ollut vaikutusta naisasialiikkeessä ja järjestöissä.
Jakson kuunneltuasi opit, minkä vuoksi aatelin tutkimus on tärkeää ja miten aatelin historian tutkiminen linkittyy myös muihin yhteiskuntaryhmiin. Kuulet myös eri tapoja, joilla aatelisnaiset ovat voineet vaikuttaa yhteiskunnassa menneisyydessä.
Aatelisnaisten matkaan ja yhteiskuntaa rakentamaan Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
P. E. Svinhufvudin muistosäätiön nettisivut
Alex Snellman, Anu Lahtinen, Janne Haikari, Marko Hakanen (toim.): Aatelin historia Suomessa. Siltala. 2020.
Charlotte Cederbom: Ledd af sitt hjertas drift : Fruntimmersföreningen i Helsingfors 175 år. Fruntimmersföreningen i Helsingfors rf. 2023.
Johanna Ilmakunnas & Kirsi Vainio-Korhonen: ”Päiväkirjat aateliskulttuurissa 1700-luvulta ja 1800-luvun alkupuolelle”. Teoksessa Päiväkirjojen jäljillä: Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen (toim. M. Leskelä-Kärki, K. Sjö, & L. Lalu), sivut 71–88. Vastapaino, 2020.
Johanna Ilmakunnas, Petri Karonen & Kirsi Vainio-Korhonen: ”Kuningas vai aateli?”. Teoksessa Aatelin historia Suomessa. (toim. J. Haikari, M. Hakanen, A. Lahtinen & A. Snellman), sivut 233–239. Siltala. 2020.
Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto
LOTTA VUORIO 