#100 Miten maailma on muuttunut 100 vuodessa?

27.2.202425.2.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Jaksossa juhlistetaan podcastin sadatta jaksoa erityisvieraalla, joka on oma mammani. Jakson laajana kysymyksenä on, että mitä Suomessa on tapahtunut sadan vuoden aikana ja miten se näkyi tavallisten suomalaisten elämässä. Jakso ei tarjoa tähän täydellistä yleistettävää, historiantutkimuksellista vastausta, vaan pohdimme kysymystä henkilökohtaisemmin ja rennommin yhden elämäntarinan kautta. Luvassa on siis vapaamuotoinen keskustelu, josta voi oppia maailman muutoksista sekä saada innostusta kysyä omilta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai isoisovanhemmiltaan, miltä heidän lapsuutensa tai nuoruutensa on näyttänyt. Olen kerännyt jakson blogipostaukseen lottavuorio.com listan kysymyksiä, joiden avulla keskustelun menneisyydestä voi esimerkiksi avata.

Tämä on todellinen juhlajaksojen juhlajakso, sillä kyseessä on podcastin sadas jakso! Podcastin kanavalta löytyy siis tämän jakson jälkeen pyöreät sata tuntia asiaa historiasta ja menneisyydestä sekä tavoista, joilla menneisyys ympäröi meitä tässä päivässä.

Pohdin pitkään, että mikä olisi riittävän juhlava ja myös itselleni merkityksellinen aihe näin sadannen jakson kunniaksi, ja lopulta sain tähän idean. Kun aloitin opiskelun Helsingin yliopistossa vuoden 2014 syksyllä, saimme johdantokurssin lopputyön tehtäväksi niin sanotun ”mummoharjoituksen”. Harjoituksen tarkoituksena oli haastatella jotakuta vanhempaa henkilöä, jonka elämäntarina tuli asettaa historialliseen kontekstiin. Valitsin haastattelun kohteeksi oman mammani, ja kirjoitin tehtävän ensimmäisessä kappaleessa, että tekstin ”näkökulmana on tavallisen maalaiskaupunkilaisen elämänkerta kaupungistuvassa asuinpaikassa”.

Lisäksi mieleeni on jäänyt, että opintojeni aikana meille kerrottiin niin sanotusta isoäiti-perspektiivistä, josta olen muistaakseni joissain jaksoissa maininnutkin. Isoäiti-perspektiivi tarkoittaa pohdintaa siitä, että miten maailma on muuttunut noin sadan vuoden aikana. Onko maailma historiansa aikana muuttunut ikinä niin paljon kuin se on muuttunut 1900-luvun aikana? Tuon vuosisadan aikana 1800-luvun lopulla alkanut teollistuminen kiihtyi Suomessa, Suomessa nähtiin niin sisällissota kuin osallisuudet maailmansodissa, Suomi maksoi sotakorvaukset ja koki sen jälkeen niin nopean talouskasvun kuin traumaattisen laman; näiden lisäksi kaupungistuminen, kansainvälistyminen ja kehittyvä teknologia näkyivät yhä enenevissä määrin suomalaisten arkielämässä.

Jakson vieraaksi sainkin Pirkko-Liisa Vuorion eli oman mammani, joka jälleen lupautui auttamaan lapsenlastaan historiatehtävissä. Olemme mamman kanssa paljon keskustelleet aiemminkin hänen lapsuudestaan, nuoruudestaan ja elämästä ylipäätään, ja nyt osa tästä keskustelusta jäi itselleni sydäntä lämmittäväksi muistoksi nauhalle.

Jakson menneisyyden jälkenä on Pirkon itse kirjoittama ”Luokkakronikka 1A”, joka on kirjoitettu silloisen kauppakoulun ensimmäiseltä luokalta 1950-luvun lopulla Pirkon ollessa noin 16-vuotias. Näin historioitsijana olen enemmän kuin onnellinen siitä, että Pirkko on säästänyt vaikka ja minkälaista kirjallista ja kuvallista aineistoa eri vuosikymmeniltä, minkä ansiosta tämäkin menneisyyden jälki löytyi helposti.

Ahon Aila on baby mukava, hän aina on suu naurussa. Aila ääntä osaa matkia vauvan, vaikk onkin elänyt tääll maan pääll jo aika kauan. Seuraava järjestykses on Ritva Alho, ja hän onkin jo aika velvo. Ritva ensin vaikutti hiljaiselt, mutt kyll hänestki myöhemmin ääntä läht. Anttilan Liisas on jotakin söpöä, mutt emmä tarkoita nenän nöpöä. Liisa on pukeutunut aina tyylikkääst, riippuen tietenki ilmast ja sääst. – – Sitt onki vuoros se Kotirinnan Pirkko, ja hänest emmä saakka oikke mittän kokko. Pirkost kyll aika paljo niitt hyvi vikoi puuttu, mutt emmä sentä uskall sanno muut, sill se Pirkko nii kauhia helpost suuttu. – – Nyt jo loppuikin luokkamme tähä, koska siitä vastahan tuli jo viimeinen väkä. Hän nimeltään ompi Seija Vainio, ja vilusti sanoen mainio. Vähän hiljainen Seijan ääni on, mutt muuten hän on kokolaill vallaton. Hän ei välitä siitä ollenkaan, vaikka luokkamme hännän huippuna ollakkin saa.

Pirkko Vuorion (os. Kotirinta) kirjoittama luokkakronikka, kirjoitettu 1950-luvun lopulla

Lupasin jaksossa jakaa täällä blogissa listan kysymyksiä siitä, miten keskustelun historiasta voi aloittaa itseä vanhemman henkilön kanssa. Tämä henkilö voi olla oma vanhempi, isovanhempi tai isoisovanhempi, mutta se voi yhtä hyvin olla kuka tahansa vanhempi sukulainen, ystävä tai tuttu, jonka menneisyydestä haluaisi oppia.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että keskustelu tulee avata ja käydä yhteisymmärryksessä, sillä jokaiselle omasta menneisyydestään puhuminen ei ole luontevaa tai helppoa. Samalla on varmasti monia, jotka ovat toisaalta hyvin otettuja siitä, että on kiinnostunut kuulemaan henkilön elämäntarinaa.

Näillä kysymyksillä keskustelussa voi päästä alkuun ja vauhtiin:

Koska olet syntynyt, missä kaupungissa/kaupungeissa olet asunut? Ketä kaikkia perheeseesi on kuulunut, kenen kanssa olet viettänyt aikaa? Missä ammateissa vanhempasi olivat, onko työttömyys koskenut perhettä?

Millaista arki lapsena ja nuorena oli? Millaista koulunkäynti oli, mistä kouluaineista pidit? Mitä leikkejä olet leikkinyt sisarusten / serkusten / ystävien kanssa? Millaisia harrastuksia?

Kuka perheessäsi laittoi ruokaa, minkälaista ruokaa kotona oli tarjolla? Oliko ruoka kallista, tuliko sen kulutuksesta olla tarkkana? Minkälaisia ruokamuistoja lapsuudesta löytyy?

Millä kuljettiin kaupungilla tai kaupungeista toiseen? Oltiinko enemmän kotiseudulla, oliko aikaa tai varaa matkustella? Onko sukulaisia ulkomailla?

Millä tavoin arki on muuttunut vuosikymmenten kuluessa esimerkiksi kodinkoneiden tai muuten elämisen suhteen? Mitä asioita nykypäivästä olisi menneisyydessä ihmetelty?

Jakso antaa ideoita ja inspiraatiota siihen, miten omilta sukulaisilta tai muuten tutuilta vanhemmilta ihmisiltä voi kysyä menneisyydestä ja keskustella siitä heidän kanssaan. Jaksossa kuulet yhden kokemuspohjaisen tarinan siitä, miten maailma on noin 100 vuodessa muuttunut.

Lämpimästi tervetuloa nyt ja tulevaisuudessa Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Helsingin Suomalainen Klubi: ”Miten arki on muuttunut sadassa vuodessa?”. Julkaistu itsenäisyys100.fi -nettisivustolla. Luettu 30.12.2023.