#88 Naisia historian koulukirjoissa ja historiataitojen oppimista

5.9.202314.1.2025 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Jaksossa tarkastellaan suomalaisia historian oppikirjoja sekä keskustellaan historian opetuksesta Suomen kouluissa. Millaisen kuvan historianopetus antaa menneisyydestä ja minkä perusteella tehdään valintoja siitä, kenen historiasta kerrotaan ja miksi? Miten oppikirjat ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään erityisesti sota- ja sukupuolihistorian näkökulmista? Miten oppikirjojen taittoon liittyvät ratkaisut rakentavat mielikuvaa siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija sekä historianopettaja Hilda Tolonen.

Shortly in English: In this episode, we are talking about teaching the history at comprehensive schools, especially at high schools. What is the point of learning history, what are ”history-skills”, and what are school books about history like? The guest of the episode is doctoral researcher Hilda Tolonen who studies school books about history between 1980’s-2020’s in Finland and who has worked as a tea

Se on syyskuu ja uusi kouluvuosi on käynnissä niin peruskoulussa, lukioissa ja ammattikouluissa kuin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tässä jaksossa lähdemme opintielle koulumaailmaan, sillä aikeenamme on pohtia historianopetusta kouluissa ja sitä, millaisen kuvan ympäröivästä maailmasta oppikirjat antavat.

Hilda kertoo jaksossa, miten tutkimusten mukaan Suomessa vallitsee seuraava kehä. Historian opettaminen koulussa perustuu pitkälti oppikirjoihin, joihin opettajat luottavat. Opetusta ohjaavat oppikirjat nauttivat myös oppilaiden luottamusta historiallisen tiedon lähteenä. Tämän lisäksi historian oppikirjat ovat merkittävimpiä asioita, jotka vaikuttavat maailmankatsomukseemme, identiteettiimme ja historiakuvaamme.

Näin ollen voisi todeta, että historian oppikirjoilla on todella iso valta siinä, minkälainen kuva historiasta ja menneisyydestä meille muodostuu. Onkin siis perusteltua tarkastella, millä tavoin oppikirjat on rakennettu ja mitä valintoja niiden sisällön ja esitystapojen suhteen on tehty. Näistä keskustellaan tässä jaksossa.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui nykyaikaa koskeva sitaatti, joka kertoo historianopetuksen tarkoituksesta ja merkityksestä. Sitaatilla otettiin osaa myös keskusteluun siitä, minkälainen sukupuolijakauma historian oppikirjoissa on.

Hilda pohtii jaksossa sitaattia monipuolisesti. On totta, että oppilaiden tulee oppia tarkastelemaan historian ilmiöitä eri toimijoiden kautta. Mutta Hilda kuitenkin toteaa, että naiset eivät ole ”ryhmä”, jonka näkyvyyttä arvioitaisiin eräänlaisena marginaaliryhmän näkyvyytenä. Naisten historian kuuluu olla lähtökohtainen osa historiaa siinä missä miestenkin historian – ei niin, että on naisten historia ja sitten se varsinainen historia (his-story, kuten englanniksi välillä veistellään).

Oppilaiden tulisi oppia tarkastelemaan historian ilmiöitä erilaisten toimijoiden, myös naisten näkökulmasta. Historianopetuksen tai oppikirjan tehtävä ei silti ole välittää oppilaille ’vallitsevaa totuutta’ tai historiasta yleiskuvaa, jossa kaikki ryhmät saisivat riittävästi näkyvyyttä.

Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Jukka Rantala teoksessa Historian oppikirjoja sadan vuoden ajalta – Luonteenkasvatuksesta kriittisyyteen vuonna 2017

On täysin poliittinen valinta, mitä haluamme opettaa ja mikä on koulussa pakollinen kurssi, toteaa Hilda jaksossa. Olen tästä täysin samaa mieltä, ja siksi on myös tärkeää tarkastella kriittisesti, minkälaisia valintoja historian opetussuunnitelmassa ja myös oppikirjoissa on vuosien varrella tehty.

Edellisen lukion opetussuunnitelman uudistuksen myötä pakollisista lukiokursseista otettiin pois kulttuuri-, sosiaali- ja aatehistoriaa käsittelevä kurssi. Näin ollen talous ja politiikka ovat ne teemat, jotka historian oppitunneilla jylläävät.

Talous ja politiikka ovat perinteisesti olleet myös historian maskuliinisia alueita siinä missä sosiaali- ja kulttuurihistoria ovat olleet suositumpia naisten keskuudessa. Tämä näkyy Hildan mukaan esimerkiksi tutkimuksissa siitä, minkä aihealueiden kysymyksiin lukiolaiset vastaavat ylioppilaskirjoituksissa.

Jakson kuuntelemalla opit, mitä historiataidot ovat ja mitä asioita koulun historiantunneilla oppilaiden on tarkoitus oppia. Kuulet myös pohdintaa siitä, onko sukupuolijakauma historian oppikirjoissa kaventunut 1980-luvulta tähän päivään sekä mikä merkitys sukupuolijakaumalla ylipäätään on.

Kirjat auki ja oppimaan Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Hilda Tolonen: (Toinen) nainen kansallisessa sotakertomuksessa – Lukion oppikirjojen esitys naisesta osana itsenäisen Suomen sotahistoriaa 1984–2018. Helsingin yliopisto, Pro gradu -tutkielma. 2021.

Joan Scott: Gender and the Politics of History. Columbia University Press, New York 1988.

Jukka Rantala: Historian oppikirjoja sadan vuoden ajalta – Luonteenkasvatuksesta kriittisyyteen. Suomen tietokirjailijat. 2017.