#87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä

22.8.202321.8.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö 3 kommenttia

Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin eri säädyt ja luokat ovat edustettuna Suomen lainsäädännössä ja mikä vaikutus sillä on ollut suomalaisten elämään? Jakson vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

Shortly in English: What was established at the Diet of Porvoo, and what means the Diet of Finland (or säätyvaltiopäivät in Finnish)? What is its legacy for the present Finnish Parliament as an institution? This is our topic for discussion together with Chief Information Specialist Timo Turja and Dr Onni Pekonen.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.*

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö järjestää 15.12.2023 vuosijuhlan Pikkuparlamentin auditoriossa, ja tapahtuman yhteydessä järjestetään seminaari otsikolla Säätyvaltiopäivien perintö eduskunnalle. Tämä jakso on hakenut inspiraatiota tästä tulevasta seminaarista.

Pääsemme kesän 2023 kolmannen P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa kaupallisessa yhteistyössä toteutetun jakson pariin, kun pääsemme tutustumaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Jakson aihe on kytköksissä oikeusvaltion teemaan, josta olemme keskustelleet aiemmissa muistosäätiön kanssa toteutetuissa yhteistyöjaksoissa.

Siinä missä jakso keskittyy säätyvaltiopäiviin sekä niiden perintöön, ovat vuodet 1809, 1863 sekä 1906 tärkeitä ison kuvan kannalta.

Vuonna 1809 siis pidettiin Porvoon valtiopäivät Suomen päädyttyä osaksi Venäjän keisarikuntaa. Vuonna 1863 päättyi niin sanottu valtioyö eli ajanjakso Porvoon valtiopäivien jälkeen, jolloin Suomea hallitsivat virkamiehet ilman valtiopäivien ohjausta. Ja viimein vuonna 1906 meidän tuntemamme yksikamarinen eduskunta syntyi.

Säätyvaltiopäivät mahdollistivat instituutiona ensimmäisen kerran Suomessa sen, että eri säädyt pääsivät mukaan päätöksentekoon. Säätyvaltiopäivät olivat siis nelisäätyinen edustuslaitos, jossa olivat edustettuina aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty.

Alla olevissa kuvissa näet erilaisia tiloja ja kuvia, joiden avulla voi miettiä, miltä säätyvaltiopäivien istunnoissa on näyttänyt.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui valtiomies ja poliitikko Leo Mechelinin ote lehtiartikkelista vuodelta 1879. Sitaatti on mielenkiintoinen siitä, että se on monilta osin aivan kuin suoraan nykypäivästä. Olimme Timon ja Onnin kanssa samaa mieltä siitä, että ote kuvaa erinomaisesti jotain olennaista demokratian sekä parlamentarismin luonteesta.

Keskeistä on, että politiikan kentällä on hallinnut ja tulee aina hallitsemaan ristiriita kahden asian suhteen.

Ensinnäkin sen, että ihmiset ovat eri mieltä asioista ja että tarkoituksena on tarjota hallittu tapa käsitellä näitä erimielisyyksiä. Toiseksi se, että samalla kun erimielisyydet eivät koskaan tule poistumaan politiikasta, pyritään erityisesti Suomen kaltaisessa konsensuaalisessa demokratiassa löytämään kompromisseja ja tapoja löytää yhteinen sävel.

Konsensuaalisella demokratialla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa politiikassa pyritään mahdollisimman laajaan yksimielisyyteen päätösten suhteen – siis löytämään konsensus asioissa. Tämä on Onnin mukaan tyypillistä yhteiskunnille, joilla on menneisyydessä kokemus kansan kahtiajakautuneisuudesta. Suomen osalta tämä tarkoittaa sisällissotaa.

Puolueiden muodostuminen ja puoluetaistelut ovat kiistaton osa nykyajan politiikkaa. Niitä löytyy kaikista maista, joissa on edustuksellinen valtiomuoto. Konservatiivit ja edistykselliset, absolutistit ja liberaalit, maltilliset ja radikaalit taistelevat keskenään, ei tulella ja miekalla, vaan sanan aseella, ei taistelukentällä, vaan vaaliuurnilla, lehdistössä ja puhujakorokkeella. Ne ovat vapaasti sykkivän valtioelämän normaaleja ilmentymiä. Perustuslaeissa on määrätty, että kansanedustuskokoukset päättävät tärkeimmistä julkisista asioista tai osallistuvat niiden ratkaisemiseen. Niissä eri mielipiteet törmäävät toisiaan vasten, eri osapuolet mittaavat vahvuuttaan. Äänestykset ratkaisevat voiton tai tappion. Yksi idea tai intressi voi nousta vallitsevaksi tänään, toinen toisella kertaa. Absoluuttista totuutta, absoluuttista viisautta ei löydy politiikasta; jatkuvasti nousee uusia mielipiteitä, uusia ehdotuksia tullakseen vahvistetuksi tai hylätyksi.

Ote Leo Mechelinin artikkelista De politiska partierna, Finsk Tidskrift -lehdessä vuonna 1879

Onni on todennut vuonna 2014 väitöskirjassaan, että ”suomalainen parlamentaaristen menettelytapojen muotoutuminen oli oppimisprosessi, jossa hyödynnettiin laajasti aikakauden kansainvälisiä parlamenttikeskusteluja ja esimerkkejä”.

Tämä osoittaa osaltaan, että suomalainen yhteiskunta ei ole ollut vain omassa nurkassaan 1800-luvulla, vaan päinvastoin tietoinen Euroopan kuulumisista sekä uusista ajattelutavoista ja menettelytavoista.

Jakson kuuntelemalla opit, mitä tarkoittaa parlamentarismi ja minkälainen on säätyvaltioiden perintö nykyiselle eduskunnan instituutiolle. Keskustelemme myös, mitä demokratia tarkoittaa ja milloin Suomen kontekstissa voidaan puhua siitä, että demokratia toteutuu – niin eduskunnan kuin hallituksen valinnan osalta.

Säätyvaltiopäivien ja eduskunnan Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

P.E. Svinhufvudin muistosäätiön nettisivut

Onni Pekonen: Debating “the ABCs of Parliamentary Life” – The Learning of Parliamentary Rules and Practices in the Late Nineteenth-Century Finnish Diet and the Early Eduskunta. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. 2014.

Onni Pekonen: Lectio praecursoria : Debating ‘the ABCs of Parliamentary Life’: The Learning of
Parliamentary Rules and Practices in the Late Nineteenth-Century Finnish Diet and the
Early Eduskunta”. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. Julkaistu 2015.

Timo Turja: Puhemiesinstituutiosta ja P.E. Svinhufvudista puhemiehenä. Puhe 15.12.2022 P.E. Svinhufvud – muistosäätiön seminaarissa.

Eduskunta: Eduskunnan lyhyt historia – autonomian ajalta EU-Suomen parlamentiksi. Luettu 21.8.2023.

Yle: Eduskuntatyön taustalla vaikuttavat kirjoittamattomat säännöt. Julkaistu 27.9.2014.