#140 Hakkereita, tietotekniikkaa ja keksintöjä

6.1.202629.12.2025 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jaksossa keskustelemme hakkereiden ja tietotekniikan historiasta. Pohdimme jaksossa, minkälaisia taitoja hakkereilla on ja minkälaisia kykyjä tietotekniikassa on muutaman vuosisadan aikana tarvittu. Minkälaisia jälkiä hakkerit ovat hyvässä ja pahassa jättäneet tietotekniikan historiaan? Koska on keksitty maailman ensimmäinen tietokone? Onko tietoturvan asiantuntijoita tarvittu yhtä kauan kuin tietotekniikka on ollut käytössä? Jakson vieraana on itseään nörttidosentiksi kutsuva, tietojenkäsittelyn tohtori ja tietokirjailija Linus Nyman.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kustantamo S&S kanssa.*

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta hakkeri? Kenties tietokoneen äärellä istuva nuori miesoletettu, joka pyrkii murtautumaan tietojärjestelmiin pahat mielessään?

Jos samaa kysymystä olisi kysytty 1900-luvun puolivälissä, olisi vastaus ollut erilainen. Tuolloin hakkeriksi olisi luonnehdittu henkilöä, joka oli teknisesti valtavan etevä, luova ja taitava, mutta jota ei missään nimessä kuvattaisi rikolliseksi henkilöksi. Kun hakkeri-sana keksittiin, sen tarkoitus oli positiivisessa hengessä viitata henkilöön, joka oli taitava tietotekniikan kanssa ja valmis etsimään uusia ratkaisuja. Negatiiviset merkitykset löysivät tiensä hakkerien pariin vasta hieman myöhemmin.

Jakson vieras Linus on todennut hakkereista seuraavaa: ”Tunnen hakkereita, jotka ovat lakanneet käyttämästä hakkeri-termiä sanaan liitettyjen kielteisten mielleyhtymien vuoksi. Se on sääli etenkin siksi, että sana henkii historiaa ja perinteitä. Hakkereita yhdistää uteliaisuus ja rakkaus haasteisiin – ja nämä haasteet voivat olla joko uskomattoman hyödyllisiä tai täysin turhanpäiväisiä.”

Linuksen tavoitteena on palauttaa hakkeri-sanan positiivinen ja alkuperäinen merkitys – tai ainakin muistuttaa ihmisiä tästä alkuperäisestä merkityksestä.

Kirjaansa varten Linus toteutti haastatteluita, joissa hän haastatteli tietotekniikan asiantuntijoita sekä hakkereiksi kutsuttuja osaajia. Menneisyyden jäljen kautta äänessä on emeritusprofessori Reino Kurki-Suonio, joka kuvailee haastattelussaan sitä, miltä tietokoneiden kanssa työskentely tuntui 1960-luvulla. Ensimmäinen tietokone saapui Suomeen vuonna 1958, ja Kurki-Suonio kertoi käyttäneensä tietokonetta ensimmäisen kerran vuonna 1960.

Hakkereita yhdistää Linuksen mukaan uteliaisuus ja se, että haluaa ymmärtää, että miten tämä toimii. Hakkerit myös haluavat mennä tästä askeleen pidemmälle ja pohtia, voisiko laitteen kanssa tehdä jotain uutta, jota ei ole koskaan aiemmin tehty.

Kerroin äidilleni että nyt olen näiden… ei tietokone sanaa vielä ollut. Sähköaivoiksi kai niitä sanottiin. Niiden kanssa rupeen nyt tekeen töitä, ja äiti katto vähän pitkään ja sanoi että “Mahtaakohan toi olla viisasta? Eikös noiden koneiden kanssa tuu hulluksi?” Mä sanoin “Voi sinä äiti muori et tiedä mitään, koneitahan ne vaan on.” Niin vähän mä silloin ymmärsin.

– Emeritusprofessori Reino Kurki-Suonio haastattelussa vuonna 2022

Nykyisin tietokoneet ovat Linuksen mukaan niin turvallisia, että on todennäköisempää, että haavoittuvuus löytyy pikemmin tietokoneen käyttäjästä kuin itse tietokoneesta. Jos nykyään haluaa hakkeroida koneen, on helpompaa siis hakkeroida ihminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sen sijaan, että hakkeroi koneen antamaan rahaa, niin on helpompaa huijata suoraan ihminen antamaan rahaa.

Vaikka yhä nykyisin tällainen erilainen rikollinen toiminta on tahrinut hakkeri-sanan positiivisen maineen kekseliäisyydestä, ongelmanratkaisusta ja luovuudesta, on Linuksen kirjan nimen mukaisesti yhä nykyäänkin olemassa hyviä hakkereita. Monet hakkerit selvittävät erilaisia niin sanottuja haasteita ja pulmia harrastuksena. On lukuisia tapauksia, joissa hakkerien löydettyä jostain laitteesta tai tietotekniikasta haavoittuvuuden, he ilmoittavat siitä suoraan yrityksille – vaikka he eivät läheskään aina saa kiitosta tästä.

Jakson kuunneltuasi opit, mitä sanalla ”hakkeri” on alkujaan tarkoitettu. Kuulet myös mielenkiintoisia tarinoita siitä, mitä hakkerit ovat onnistuneet tekemään ja minkälaisten eri laitteita voi hakkeroida.

Hakkeroinnin pariin Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Linus Nyman: Hyvät hakkerit. S&S. Helsinki 2025.

Yle Areena: Sotaleikit -elokuva. WarGames, USA 1983.