#136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää

4.11.20252.11.2025 julkaissut Lotta In History, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa.*

Vaikka Suomen historiaa on käsitelty tässä podcastissa monista erilaisista näkökulmista, niin yhdestä tärkeästä näkökulmasta en ole vielä tuottanut jakson jaksoa, vaikka olen podcastin alkuajoilta sitä suunnitellut.

Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että tämän jakson nauhoittamisessa on osaltaan kestänyt monta vuotta siksi, että olen pitänyt aihetta valtavan tärkeänä ja siksi olen pyöritellyt paljon mielessäni, että mistä lähtökohdasta ja näkökulmista saamelaisten historiaa Suomessa olisi hyvä podcastissa käsitellä. Itse edustan suomalaiseen valtakulttuuriin kuuluvaa ihmistä, ja haluan, että tämä jakso edistää rakentavaa ja kunnioittavaa vuoropuhelua saamelaisten historiasta ja sen käsittelystä tässä päivässä.

Olen todella iloinen, että pääsin keskustelemaan Suomen yhden arvostetuimman saamelaisuuden tutkijan kanssa, jonka uusin teos Kenen maa, kenen ääni? (Gaudeamus, 2025) on syntynyt hänen Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle tekemänsä työn yhteydessä.

Veli-Pekka on kirjassaan todennut, että ”Rinnakkainelon luonne muuttui monitasoisemmaksi, kun saamelaisista tuli ensin autonomisen ja myöhemmin itsenäisen Suomen alamaisia ja kansalaisia. Toisen kulttuurin edustajina saamelaiset kokivat valta-asetelmat usein epätasapainoisiksi, vaikka yhteistyön tavoittelu vaikutti olevan molempien etujen mukaista.”

Veli-Pekka toteaa heti jakson alussa, että saamelaisten historiaan suhtaudutaan usein mustavalkoisesti, ja tämä on pätenyt myös saamelaisia koskevaan historiantutkimukseen. Saamelaisiin on usein historiantutkimuksissa suhtauduttu säälittelevästi, minkä seurauksena menneisyyden saamelaiset jätetään passiiviseen rooliin – heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti vasten tahtoaan. Veli-Pekan mukaan tavallinen saamelainen kuitenkin haluaa, että esimerkiksi saamelaisten ja suomalaisten suhteista ei puhuta yksinomaan negatiiviseen sävyyn, vaan myös positiiviset asiat muistaen.

Näin ollen vaikka esimerkiksi on tärkeää tunnustaa, että kolonialismi on osa saamelaisten ja suomalaisten suhteiden historiaa sekä osa Saamenmaan historiaa, se ei ole historian koko totuus tai ainut totuus.

Veli-Pekka itse ajattelee, että saamelaisten historiaa voi lähestyä kahdella tavalla: joko saamelaisten omia historiakäsityksiä tutkien tai toisaalta saamelaisten ja suomalaisten suhteiden kautta. Mielestäni nämä molemmat näkökulmat voi havaita jakson menneisyyden jäljessä.

Kysymys ei ole siitä, että meidän pitää tuomita kaikki tekniikka, tiet, koulut jne. Kysymys on siitä, että meidän pitäisi saada tehdä tämä sen pohjalta, mitä meidän esivanhempamme ovat meille jättäneet, siitä tunteesta, että olen saamelainen vaikka käynkin koulua – –. Meidän pitäisi jo alkaa ymmärtää, että olemme yksi kansa muiden kansojen joukossa – sellaisten kansojen, joista monet ovat joutuneet poljetuiksi ja painetuiksi, syystä, jonka selittämiseen varmaan tämä yksi Sabmelaš-lehti on liian pieni.

Inga Guttorm Sabmelaš-lehdessä vuonna 1975

Emeritusprofessori ja kielitieteilijä Pekka Sammallahti sanoi aikanaan, että suomalaiset ovat indoeurooppalaistuneita saamelaisia, mikä kielitieteellisesti pitää paikkansa. Tämä tarjoaa kuitenkin hyvän perspektiivin siihen, miten suomalaisten ja saamelaisten historiaa voi ajatella erityisesti viimeisimpien vuosisatojen valtasuhteiden kannalta.

Saamelaiset ja heidän asuttamansa Saamenmaa, joka toimii neljän kansallisvaltion alueella, muodostavat Euroopan ainoan alkuperäiskansan. Kiinnostavaa on, että ilman kolonialismia ei olisi välttämättä tarvetta puhua alkuperäiskansasta, sillä ”alkuperäiskansa” on nykypäivän tilanteeseen luotu käsite, jolla pyritään suojelemaan nykyisiä alkuperäiskansoja ja heidän kieltään, kulttuuriaan ja yhteiskunnallisia oloja.

Saamelaisten kansalaisaktivismi syttyi 1960-luvulla ja erityisesti 1970-lukua voi luonnehtia saamelaisten kansalaisaktivismin ajaksi. Siitä asti saamelaisille on ollut poliittisesti tärkeää, että saamelaiset ovat yksi kansa ja valtioiden rajat eivät saa rikkoa alkuperäiskansaa ja sen kulttuuria.

Eri saamelaisryhmillä on erilaisia myyttejä alkuperäiskansan syntyperästä. Nykypäivässä kaikille näille ryhmille ja saamelaisuudelle on lähtökohtaisesti tärkeää kieli, kulttuuri, luonto ja maankäyttö. Näistä asioista on tärkeää keskustella yhä tänä päivänä.

Jakson kuunneltuasi opit paljon sellaisia asioita saamelaisten historiasta, jotka meidän kaikkien olisi ollut hyvä oppia jo kouluaikana. Jakso toimii avauksena sille, miten keskustelua saamelaisten ja suomalaisten suhteista voisi käydä sekä ymmärtää syitä sille, miksi saamelaisten ja suomalaisten historiakäsitykset eroavat toisistaan.

Saamelaisten Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Veli-Pekka Lehtolan nettisivut

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission nettisivut

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset: Kohtaamisia 1896-1953. SKS. 2012.

Veli-Pekka Lehtola: Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat ja Suomi. Gaudeamus. 2022.

Veli-Pekka Lehtola: Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään. Gaudeamus. 2025.

Jukka Nyyssönen ja Otso Kortekangas: ”Siirtomaapolitiikkaa Saamenmaalla? Historiografisia näkökulmia Suomesta ja Ruotsista”. Historiallinen Aikakauskirja 4/2020, s. 545–550.

Sami Lakomäki, Sirpa Aalto ja Ritva Kylli: ”Näkymättömissä ja kuulumattomissa? Saamelaiset ja koloniaaliset arkistot”. Historiallinen Aikakauskirja 4/2020, s. 438–450.

Janne Lahti ja Rinna Kullaa: ”Kolonialismin monikasvoisuus ja sen ymmärtäminen Suomen kontekstissa”. Historiallinen Aikakauskirja 4/2020, s. 420–426.

Leila Koivunen ja Anna Rastas: ”Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen”. Historiallinen Aikakauskirja 4/2020, s. 427–437.

Kukka Ranta ja Jaana Kanninen: Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Kustantamo S&S. 2019.

Kotimaisten kielten keskus: ”Saamen kielet”. Luettu 1.10.2025.