#135 Oikeuden symboliikkaa, hovioikeuksia ja oikeuspaikkoja

21.10.202520.10.2025 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jaksossa pohdimme, missä oikeus käy toteen ja miltä näyttävät oikeudelle merkitykselliset paikat ja rakennukset. Kysyn jaksossa, onko sillä ylipäätään mitään väliä, missä oikeudelle merkityksellinen rakennus, kuten hovioikeus tai oikeustalo, sijaitsee tai miltä se näyttää. Onko näissä rakennuksissa jotain sellaisia symboleja, joilla on historia, joka ei avaudu meille nykypäivässä helposti? Mitä rakennukset ja niiden sisustus viestivät? Entä minkälaisia tunteita symboliikalla halutaan välittää? Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo sekä käräjätuomari ja oikeustieteen tohtori Timo Saranpää.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kanssa.*

Kaksi jaksoa takana ja yksi vielä edessä – nimittäin oikeushistoriasta eri näkökulmista. Aiemmassa kahdessa jaksossa olemme tutustuneet niin oikeuden, lain ja oikeuskulttuurin kuin oikeudenkäyntien ja käräjien historiaan. Nyt oikeushistorian trilogian viimeisessä osassa pohimme, missä oikeus tapahtuu ja mitä symboleita oikeuspaikkoihin kietoutuu. Näin ollen tämän trilogian aikana olemme vastanneet oikeushistorian osalta kolmessa jaksossa kolmeen kysymykseen – miksi, miten ja missä.

Tässä jaksossa näkökulmaamme voisi kuvata osaltaan posthumanistiseksi, sillä emme keskity niinkään ihmisiin, vaan materiaalisiin asioihin. On toki tärkeä havaita, että ihminenhän nämäkin rakennukset ja paikat ovat rakentaneet, joten niihin kiinnittyy monenlaisia inhimillisiä merkityksiä ja symboleja.

Timo on toiminut Vaasan hovioikeuden esittelijänä ja tuomarina, ja hänellä on edelleen työhuone Vaasan hovioikeudessa. Näin ollen hän tuntee rakennuksen historian monipuolisesti. Vaasan hovioikeuden oikeustalo on rakennettu vuonna 1775, ja se on vanhimmista oikeuden käytössä olevista rakennuksista ainoa, joka on rakennettu nimenomaisesti oikeuden käyttöä varten.

Yleisemmin Euroopassa rakennettiin ja muokattiin vanhemmista rakennuksista oikeuspalatseja 1800-luvulla, jolloin haluttiin konkreettisesti demonstroida, että oikeudella on merkitystä. Näin haluttiin myös ilmaista, että oikeus irtautuu kirkon ja kuninkaan vallasta.

Suomessa Vaasan hovioikeudessa on paljon rakennuksen ja sisustuksen puolesta valtavasti oikeuteen liittyvää symboliikkaa, mistä myös jakson menneisyyden jälki kertoo.

Tuomiosalista etuhuoneeseen johtavan oven päällä salin puolella oli oikeuden symboleita esittävä korkokuva, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Sinipohjaisen paneelin keskellä on kullattu korkokuva mustaksi maalatulla ympyränmuotoisella taustalla. Reliefissä on kuvattu kaikki tavallisimmat oikeuden tunnukset: vaaka, miekka, vitsakimppu kirveineen ja oikeudenjumalatar Themiksen silmäside. Silmäside on avoimen kirjan päällä. Aiheet pohjautuvat antiikin mytologiaan.

Virpi Harju teoksessa Valtaa ja oikeutta – Kuvallisten symbolien voima, vuonna 2018

Kun suunnittelin näitä oikeushistorian jaksoja, niin pyörittelin mielessäni paljon sitä, että onko oikeus jotain arkipäiväistä vai jotain erityistä ja kunnioittavan arvokasta. Pohdin kysymystä siksi, että usein oikeudesta puhuminen saattaa vaikuttaa ylevältä, etäiseltä ja siten luotaan työntävältä, minkä vuoksi sitä voi olla vaikea ymmärtää oman elämän kontekstissa.

Uskon, että oikeus on näitä molempia – arkipäiväistä ja samalla arjesta erottuvaa. Oikeudessa on kyse ihmisten yhteiselosta ja siitä, että sovitetaan yhteen käsityksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Näin ollen oikeus ulottuu ihmisten arkipäiväiseen elämään ja siihen, miten me tässä yhteiskunnassa elämme muut ihmiset ympärillämme huomioiden.

Samalla oikeus on kuitenkin jotain arjesta erottuvaa, sillä oikeus on herättänyt ja mielestäni sen tulisi herättää kunnioitusta. Jos emme kunnioita suomalaista oikeuslaitosta, tarkoittaa se sitä, että emme luota siihen. Tämä saattaa johtaa siihen, että oikeus otetaan omiin käsiin, mikä voi lisätä turvattomuutta yhteiskunnassa. Näin ollen on tärkeää, että luottamus suomalaiseen oikeuslaitokseen säilyy ja että oikeuslaitos toimii kansalaisten luottamuksen arvoisesti.

Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että vaikka Suomessa oikeutta on jaettu jos missäkin arkisissa ympäristöissä pienempinä käräjinä, on tunnelma oikeudenkäynneissä ollut aina harras. Tuo hartaus symboloi osaltaan sitä, että kun ollaan oikeuden ääressä, ollaan jonkin yhteiskunnallisesti tärkeän asian ääressä. Tämä oli itselleni tärkein oivallus näitä jaksoja tuottaessani.

Jakson kuunneltuasi osaat kertoa, minkälaiset symbolit kuvastavat oikeutta ja minkä vuoksi. Opit myös, minkälaisia muodollisuuksia oikeudenkäynteihin on liittynyt ja millä tavoin oikeudenkäynnit ovat muuttuneet. Kuulet myös lukuisia konkreettisia esimerkkejä erilaisista oikeusrakennuksista ja siitä, mitä eri arvoja niiden halutaan edustavan niin sijaintinsa kuin arkkitehtuurinsa ja sisustuksensa puolesta.

Astu mukaan hovioikeuteen, oikeussaleihin ja oikeustaloihin Menneisyyden Jäljille!

Lähde:

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen nettisivut

Pia Letto-Vanamo: Oikeuden Eurooppa – Luentoja oikeushistoriasta. Oikeushistorian julkaisuja 1, Helsingin yliopisto, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos. 1998.

Pia Letto-Vanamo: ”Oikeudenmukaisuus ja lainoppi”. Teoksessa Oikeudenmukaisuuden ongelma (toim. Matti Häyry, Tuija Takala & Johanna Ahola–Launonen). 2018.

Pia Letto-Vanamo: Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. 2020.

Pia Letto-Vanamo & Timo Honkanen: Lain nojalla ja kansan tuella – Moments of Finnish Justice in the 1970’s. Edita. 2005.

Petteri Korhonen & Timo Saranpää (toim.): Isännän ääni. Juhlakirja Erkki Kustaa Rintala 1935–31/5–2015. Talentum. Helsinki 2015.

Erkki Rintala (toim.): Vaasan hovioikeus 1776–1975 – Kirjoituksia ja kuvia 200-vuotistaipaleelta. Vaasan hovioikeus 1976.

Virpi Harju: Valtaa ja oikeutta – Kuvallisten symbolien voima. WSOY. 2018.

Virpi Harju & al.: Muistoja Themiksen näyttämöltä – Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä. Helsinki 1996.

Virpi Harju (toim.): Oikeuden kuva. Helsinki 2000.

Virpi Harju (toim.): Oikeuden näyttämöt – Kuvallisuus lainkäytössä. Suomen Lakimiesliitto. 2013.