#134 Käräjiä, tuomareita ja oikeudenkäyntejä
Lotta Vuorio © 2025 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jaksossa keskustellaan siitä, miten oikeutta on toteutettu eri aikoina. Pohdimme, kenellä on oikeus ja vastuu sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin. Ovatko kaikki saaneet samanlaista kohtelua vai onko esimerkiksi luokka tai sääty vaikuttanut oikeuskäytäntöihin? Lisäksi astumme jaksossa kuvainnollisesti sisään oikeussaliin. Mitä oikeussalissa tapahtuu ja ovatko nämä rituaalit eläneet eri aikoina? Miten oikeudenkäynteihin on pukeuduttu ja missä eri rooleissa ihmiset siellä toimivat? Samassa tutustumme erityisesti käräjien historiaan ja siihen, millä tavoin 1990-luvun muutokset ovat vaikuttaneet oikeuskäytäntöihin. Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo ja oikeusneuvos Mika Ilveskero.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kanssa.*


Viime jaksossa aloitimme kolmen jakson saagan oikeushistorian parissa, ja nyt pääsemme jatkamaan tämän tien tallustamista. Siinä missä viime jaksossa puhuimme yleisesti oikeudesta, oikeudenmukaisuudesta, laista ja oikeuskulttuurin historiasta, käsittelemme tässä jaksossa sitä, miten oikeutta toteutettu eri aikoina.
Kuten viime jaksossa totesimme, oikeudessa on kyse yhteisten asioiden hoitamisesta ja siitä, millä tavoin yhteisöllistä elämää on järjestetty eri aikoina – varsinkin tilanteissa, joissa on erimielisyyttä. On kuitenkin aivan keskeistä, kuka oikeutta toteuttaa. Ketkä langettavat tuomiot ja kenen avulla syytöksiä ajetaan tai niiltä puolustaudutaan?

Jakson menneisyyden jälki oli viime jakson tapaan poimittu Olaus Petrin tuomarinohjeista 1530-luvulta. Ohjeessa todetaan, että hyvän tuomarin pitää ymmärtää kohtuuden päälle ja suhteuttaa tuomionsa niin, että se säilyy osapuolille kohtuullisena. Tämä vaatii kuitenkin ymmärrystä siitä, mitä ihmiset pitävät oikeudenmukaisena.
Keskustelimmekin jaksossa siitä, että onko meillä Suomessa enää tänä päivänä yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei. Mika nosti jaksossa esiin erittäin hyvän esimerkin Juha Kääriäisen Helsingin yliopistossa vuonna 2017 tekemästä tutkimuksesta, jossa mitattiin kansalaisten käsityksiä sopivasta rangaistustasosta.
Tutkimuksessa todettiin, että kansalaisten ja tuomareiden käsitysten keskiarvot ovat varsin lähellä toisiaan, mutta kansalaisten käsitykset keskenään poikkesivat hyvin merkittävästi toisistaan. Näin ollen voidaan positiivisesti tulkita, että tuomarien ymmärrys oikeudesta oli hyvin lähellä sitä, mitä kansalaiset keskiarvoisesti ajattelevat asioista, mikä on oikeuden toteutumisen kannalta hyvä asia. Huolestuttavaa kuitenkin oli, että kansalaisten keskinäiset ajatukset saattoivat poiketa merkittävästi.
Näin ollen Mika totesi jaksossa, että tämän tutkimuksen perusteella yleistä kansantajua ei ole olemassa nykypäivänä.
8. Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.
Olaus Petrin tuomarinohjeet 1530-luvulta
Keskustelimme jaksossa myös siitä, mitä tarkoittaa oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Saattaa nimittäin ensi alkuun kuulostaa hieman koomiselta, että olisi olemassa oikeudenkäyntejä, jotka eivät olisi oikeudenmukaisia – onhan oikeudenkäynnin tarkoituksena jakaa oikeutta oikeudenmukaisesti.
Mika kuitenkin toteaa jaksossa, että maailma on pullollaan oikeudenkäyntejä, jotka eivät ole oikeudenmukaisia. Niitä kutsutaan näytösoikeudenkäynneiksi tai poliittisiksi oikeudenkäynneiksi. Niissä on kyse siitä, että on menettely, joka näyttää oikeudenkäynniltä, mutta joka rakenteeltaan tai sisällöltään ei ole sitä.
Mietimme yhdessä myös sitä, että mitä muuta oikeudenmukaisuus oikeudenkäynneissä voi tarkoittaa. Pia huomioi hyvin, että se tarkoittaa sitä, että oikeudenkäynnit ovat läpinäkyviä, riippumattomia ja laillisuusperiaatteen mukaisia, minkä lisäksi jokaisella tulee olla oikeus avustajaan sekä tuomion perusteluihin.
Mika ja Pia olivat yhtä mieltä siitä, että Suomessa isoin haaste tällä hetkellä on, että oikeudenkäynnit kestävät prosesseina liian kauan. Mika lainasikin nykyisen korkeimman oikeuden presidentin Tatu Leppäsen sanoja toteamalla, että ”ei riitä, että pääsee oikeuteen, vaan sieltä pitää päästä myös pois”.

Jakson kuunneltuasi opit, mistä oikeudenkäynti koostuu ja ketkä oikeutta ovat eri aikoina jakaneet. Kuulet myös, miten massiivinen muutos Suomessa nähtiin 1990-luvulla oikeuskäytäntöjen suhteen ja miten tämä muutos on näkynyt käytännössä. Opit myös, mitä tarkoittaa oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja miksi kaikki oikeudenkäynnit eivät ole oikeudenmukaisia.
Oikeudenkäyntien Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen nettisivut
Pia Letto-Vanamo: Oikeuden Eurooppa – Luentoja oikeushistoriasta. Oikeushistorian julkaisuja 1, Helsingin yliopisto, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos. 1998.
Pia Letto-Vanamo: ”Oikeudenmukaisuus ja lainoppi”. Teoksessa Oikeudenmukaisuuden ongelma (toim. Matti Häyry, Tuija Takala & Johanna Ahola–Launonen). 2018.
Pia Letto-Vanamo: Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. 2020.
Pia Letto-Vanamo & Timo Honkanen: Lain nojalla ja kansan tuella – Moments of Finnish Justice in the 1970’s. Edita. 2005.
Juha Kääriäinen: Seitsemän rikostapausta – Käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat. Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Katsauksia ; 21/2017.