#129 Naisten palkkoja ja töitä 1600-luvulta nykypäivään

22.7.202510.9.2025 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Pohdimme jaksossa, miten naiset ovat päässeet työmarkkinoille sekä miten sukupuolten väliset palkkaerot ovat kehittyneet 1600-luvulta 1900-luvulle. Miten yhteiskunnan rakenteet ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet tulonjakoon perheissä? Miten siviilisääty on vaikuttanut siihen, miten nainen voi tienata ja omistaa? Minkälaisesta työstä on maksettu ja mistä ei? Puhumme myös nykypäivän keskustelussa olevasta tradwife-ilmiöstä ja mietimme, minkälaisen perspektiivin historia antaa meille aiheeseen. Jakson vieraana on historioitsija ja akatemiatutkija Riina Turunen, joka tutkii naisten töitä ja palkkoja 1600-luvulta 1920-luvulle.

Naisten ja miesten palkkaeroista ja tasa-arvoisen taloudellisen aseman tavoittelusta keskustellaan mediassa tuon tuosta. Keskustelun ytimessä ovat lähtökohtaisesti kolme asiaa: työ, raha ja perhe. Keskustelun tuoksinnassa kysytään, kenellä on mahdollisuus tienata rahaa, minkälaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset rakenteet tätä ohjaavat sekä minkälaisesta työnteosta maksetaan?

Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä keskusteluja, mutta niissä harvemmin huomioidaan pitkän aikavälin historian vaikutuksia nykypäivän tilanteeseen. Se on tämän jakson tavoitteena.

Jaksossa puhutaan töistä tai laajemmin taloudellisesta toimijuudesta, ja sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksilön kyvyksi ja mahdollisuudeksi vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa. Se voi olla mahdollisuutta hankkia elantoa työllä tai yritystoiminnalla; kykyä omistaa ja päättää omasta rauhankäytöstä, säästöistä ja lainoista; mahdollisuus päättää ja vaikuttaa asioihin, jotka vaikuttavat yksilön taloudelliseen asemaan.

Jos puhumme naisten työstä, keskitymme usein 1900-lukuun, koska se on ollut hyvin merkittävä vuosisata tasa-arvon kannalta monella tavalla. Toisaalta Riina muistuttaa, että on perusteltua sanoa, että ei mitään kovin uutta keksitty juuri 1900-luvulla, vaan tasa-arvoa edistävät muutokset jalostuivat pitkällä aikavälillä ja asioilla on juuria menneisyydessä.

Tämä pätee moniin historiallisiin ilmiöihin, että ilmiöiden juuret ovat pintaa syvemmällä. Siksi on tärkeää ymmärtää hieman pidempiä historiallisia kulkuja. Historiallinen perspektiivi huokuu myös kuuluisassa Minna Canthin sitaatissa, jonka valitsimme Riinan kanssa jakson menneisyyden jäljeksi.

Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa?

Kirjailija Minna Canth Nuori Suomi III -albumin kirjoituksessaan vuonna 1893

Tammikuussa 2025 Hesarissa julkaistiin toimittaja Annikka Mutasen kirjoittama kolumni, jossa isoäitejä pyydettiin apuun torjumaan tradwife-ilmiötä. Tätä kolumnia sivuten Riina Turunen kirjoitti aivan erinomaisen blogi-kirjoituksen, jota suosittelen lukemaan.

Muistan lukeneeni tuon Hesarin kolumnin alkuvuodesta, mikä itse asiassa toimi osin sytykkeenä tämän jakson nauhoittamiseen. Olen tästä jaksosta hyvin iloinen juuri siksi, että se tarjoaa pidemmän aikavälin perspektiivin siihen, mistä naisten ja miesten palkkaerot kumpuavat ja kuinka paljon yhteiskunnallisia muutoksia on vaatinut se, että naiset ylipäätään saavat tienata omaa palkkaa ja omistaa omaisuutta omissa nimissään.

Siksi itseäni mietitytti, että luopuisiko useampi nainen tradwife-haaveistaan, jos tuntemus tämän aiheen historiasta olisi vahvempaa. Toisaalta, kuten Riina jaksossa hyvin toteaa, yksilöillä on vapaus tehdä juuri sellaisia valintoja kuin he haluavat. Mediassa onkin ollut myös puheenvuoroja siitä, miten perinteistä kotiäidin roolia voisi toteuttaa niin, että naiset pitävät samalla huolta omasta taloudellisesta toimijuudestaan.

Riina totesi blogi-kirjoituksessaan hyvin, että ”Menneisyys toimii sekä konservatiivisten että tasavertaisten parisuhdemallien kannattajien argumenttina, mutta kumpikin osapuoli tulkitsee sitä omista lähtökohdistaan”.

Jakson kuuntelemalla opit, mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset asiat menneisyydessä vaikuttavat yhä edelleen siihen, että naisten ja miesten yhteiskunnallinen palkkatasa-arvo ei ole vielä toteutunut. Kuulet myös pohdintaa siitä, mitä tradwife-ilmiöstä voi ajatella naisten palkkoja ja työntekoa koskevan historian valossa.

Työn ja palkkojen pariin Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Naisten työ ja palkat Suomessa, 1600–1920 -hankkeen nettisivut

Helsingin Sanomat: ”Isoäideillä voisi olla kerrottavaa elättäjämiehistä haaveileville nuorille naisille”. Julkaistu 25.1.2025. Luettu 28.5.2025.

Maria Pettersson: ”Saavutamme palkkatasa-arvon ehkä jo vuonna 2300”. Julkaistu 4.11.2021. Luettu 28.5.2025.

Riina Turunen: ”Uhkaako tradwife-ilmiö tasa-arvoa?”. Julkaistu 7.5.2025. Luettu 28.5.2025.

Suomen YK-nuoret: ”Sukupuolten välisen palkkaeron poistaminen ja naisten tekemän palkattoman työn arvostaminen työkaluina tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentajina”. Julkaistu 10.3.2025. Luettu 28.5.2025.