#128 Saimaannorppia, hyljesotia ja luonnonsuojelua
Lotta Vuorio © 2025 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jaksossa tutustutaan saimaannorppien historiaan ja kehitykseen hävityssotien kohteesta luonnonsuojelun symboliksi. Miksi saimaannorppia vastaan käytiin niin sanottua hävityssotaa 1800-luvulta aina 1940-luvulle asti? Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että saimaannorppia alettiin hävityssodan sijaan suojaamaan sukupuutolta? Mitä saimaannorppa on symboloinut menneisyydessä ja näkyykö tuo historia siinä, mitä saimaannorppa nykyisin symboloi? Jakson vieraana on Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Hänninen, joka tutkii väitöskirjassaan saimaannorppien ympäristöhistoriaa sekä ihmisten suhdetta saimaannorppiin.
On jälleen jo lähes perinteeksi muodostuneen podin lystikkään kesäjakson vuoro. Kesällä 2024 kesäjakson virkaa toimitti jakso #111, jossa juttelimme historioitsija Matti O. Hannikaisen kanssa roskakalojen historiasta. Nyt kesällä 2025 podcastin haaviin osui viime vuoden kesäjakson aiheeseen hyvin resonoiva jakso, sillä tässä jaksossa keskustelemme roskakaloja suuremmasta vedenelävästä. Aikeena on pohtia, miltä näyttää saimaannorppien historia.
Hieman yllättäen näillä kahdella aiheella – roskakaloilla ja saimaannorpilla – on monta yhteistä tekijää. Keskeisin näistä tekijöistä on kenties ihmisten roskakaloihin ja saimaannorppiin kohdistama aggressiivisuus ja tahto tappaa.
Niin roskakalojen kuin saimaannorppien suhteen meidän on helpompaa ymmärtää menneisyyden valintoja ja tahtotiloja, kun pohdimme muutoksia ihmisten luontosuhteessa. Luontosuhteen muutosten tutkiminen on yksi tärkeä osa-alue Mikon saimaannorppia käsittelevässä tutkimuksessa.
Mikko on todennut saimaannorppien historiasta seuraavaa: ”Varhaiset ehdotukset saimaannorpan suojelusta eivät johtaneet mihinkään. Sen sijaan hyljesota Suomessa kiihtyi.” Suomessa saimaannorpista alettiin maksaa vuonna 1892 Suomen Kalastusyhdistyksen maksamaa tapporahaa, jota myönnettiin vuoteen 1905 asti, jolloin yhdistyksen taloustilanne heikkeni. Saimaannorpasta tapporahaa maksettiin kolme markkaa, saukosta viisi markkaa, kuikasta markka ja kalasääskestä kaksi markkaa.
Vuonna 1907 ryhmä kansanedustajia teki aloitteen, että valtion pitäisi aloittaa hylkeentapporahan maksaminen, mikä toteutui vuonna 1908 vuoteen 1918 asti. Saimaannorpasta maksettiin tapporahaa vielä vuodesta 1928 vuoteen 1947 asti, minkä jälkeen vuonna 1955 saimaannorppa rauhoitettiin metsästyslain nojalla pyytämiseltä.
Motiivi hyljesotaan oli yksinkertainen: kalastajat ja norpat olivat kiinnostuneita samasta asiasta, siis kaloista. Kalastajia ärsytti, että saimaannorpat häiritsivät kalastajien elinkeinoa syömällä kaloja, hajottamalla pyydyksiä sekä repimällä verkkoja ja rysiä. Saimaannorppien näkökulmasta norpat yrittivät vain löytää itselleen ravintoa, ja kalaverkkoihin vahingossa päätyessään niiden oli tehtävä kaikkensa päästäkseen pyydyksestä pois.
Jakson menneisyyden jälkenä toimii uutissähke, joka on julkaistu Mikkelin Sanomissa vuonna 1896.
Hylkeistä walittawat Saimaassa kalastajat Anttolan puolella wastuksen olewan. Mainitut eläimet näet kuuluwat harjoittawan oman käden oikeutta kalamiesten pyydyksillä. Etenkin koukuista käywät pistämässä poskeensa parhaimmat kalat, mutta pitäwät waransa, etteiwät itse tartu niihin kiinni.
Uutinen Mikkelin Sanomissa 11. kesäkuuta vuonna 1896
Nykypäivässä tapporahan maksaminen voi kuulostaa melko brutaalilta, mutta se oli hyvin tyypillistä tuohon aikaan ja ajan kulttuuriin nähden. Vaikka ensimmäiset ajatukset saimaannorpan rauhoittamisesta luonnon muistomerkkinä, kuten 1900-luvun alussa asia ilmaistiin, nousivat esiin 1900-luvun alkupuolella, meni useampi vuosikymmen, kunnes asian eteen tehtiin mitään. Vasta 1940-luvun loppupuolella lehdissä ja kirjoissa alettiin puhua välittömästä sukupuuttovaarasta.
Lopulta vuonna 1955 saimaannorppa rauhoitettiin, ja vähitellen seuraavien vuosikymmenten aikana se muotoutui kulttuurisesti suomalaisen luonnonsuojelun symboliksi. Konkreettisesti saimaannorppa on Suomen Luonnonsuojeluliiton logossa edelleen. Mikon mukaan merkittävää siinä, että saimaannorppa siirtyi rauhoittamisen ja suojelun kohteeksi, oli saimaannorpan tunnistaminen omaksi alalajikseen sekä kalastuksen merkityksen väheneminen ihmisten elinkeinon muotona.
Suosittelen tutustumaan Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta löytyvään hyvin koostettuun aikajanaan, josta voi lukea lisää saimaannorppaa koskevista eri vaiheista ja päätöksistä.
Kuuntelemalla jakson, kuulet miten saimaannorppa on vaihtunut hävityssodan kohteesta suomalaisen luonnonsuojelun symboliksi. Opit, minkä vuoksi saimaannorpista ja muista eläinlajeista maksettiin tapporahoja sekä minkälainen luontosuhde ihmisillä on ollut saimaannorppiin eri aikoina.
Polski saimaannorppien matkaan Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Mikko Hänninen: Saimaannorppapolitiikka 1907-1955: Hyljesodan kohteesta rauhoitetuksi eläimeksi. Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto. 2023.
Mikko Hänninen: ”Haittaeläimestä luonnonsuojelun symboliksi – Suomalaisten suhtautuminen saimaannorppaan”. Julkaistu Pohjois-Karjalan Historiallisen Yhdistyksen blogissa 11.8.2024. Luettu 7.7.2025.
Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus: ”Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi”. Julkaistu 12.6.2025. Luettu 7.7.2025.
Reino Kalliola: Suomen kaunis luonto. Toinen painos. WSOY. Porvoo ja Helsinki 1950.
Reino Kalliola: Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa. WSOY. Porvoo ja Helsinki 1951.
Suomen Luonnonsuojeluliitto: ”Saimaannorpan suojelun lyhyt historia”. Luettu 7.7.2025.
LOTTA VUORIO 