#124 Idänsuhteiden vaikeaa historiaa ja museotyötä
Lotta Vuorio © 2025 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jaksossa käsittelemme Suomen idänsuhteiden pitkää historiaa eli Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosisatojen saatossa. Tarkastelemme idänsuhteiden historiaa erityisesti museoympäristössä, sillä jakson keskiössä on Tampereen keskustassa sijaitseva Idänsuhteiden museo Nootti. Keskustelemme jaksossa, mitä Nootti-museo tarjoaa kävijöilleen ja millä tavalla se käsittelee idänsuhteita. Mitkä ovat Suomen idänsuhteiden käännekohdat? Minkä vuoksi Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välinen historia herättää paljon tunteita? Mitä on tärkeää ymmärtää idänsuhteiden historiasta, jotta voi ymmärtää idänsuhteita nykypäivässä? Jakson vieraaksi olen saanut Idänsuhteiden museo Nootin museojohtajan Kalle Kallion.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Idänsuhteiden museo Nootin kanssa.*
Tässä podcastissa on tarkoitus tuottaa jaksoja, jotka kestävät aikaa ja jotka eivät lähtökohtaisesti kiinnitä itseään ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän jakson suunnittelu alkoi syksyllä 2024, mutta tuli odottamattoman ajankohtaisesti maaliskuussa 2025, jolloin tämä jakso on nauhoitettu. Maaliskuussa 2025 tapahtui erittäin paljon ulkopolitiikassa niin Ukrainan sotaa koskevien neuvottelujen käänteiden kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteydenpidon osalta vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Jakson aikana Kalle painotti erinomaisesti, että jotta idänsuhteisiin voisi suhtautua jotenkin järkevästi tässä päivässä, olisi todella tärkeää tuntea ja hahmottaa idänsuhteiden pitkä tarina. Se on tämän jakson sekä Nootti-museon keskeinen tehtävä.
Vaikka museona Nootti on sinänsä aivan uusi ja avautui helmikuussa 2025, niin sen taustalla on vuonna 1946 avattu Lenin-museo. Lenin-museo perustettiin saliin, jossa Lenin ja Stalin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran vuonna 1905, ja tästä syystä museo sijaitsee Tampereella. Lenin-museon kertoman historian alkupisteenä oli tämä tapaaminen ja loppupisteenä Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991. Tämän jälkeen on kuitenkin tapahtunut itärajan toisella puolella paljon, minkä vuoksi museon täysi uudistaminen nimeä ja sisältöä myöten nähtiin tarpeellisena.
Nyt museoon astuessa idänsuhteiden kertomusta pohjustetaan jo vuosisatojen takaisilla käännekohdilla, mutta keskittyy erityisesti Suomen itsenäistymisestä nykypäivään jatkuvaan aikaan. Museon keskeiset näkökulmat ovat ylirajaisuus sekä poliittinen historia, joka toki pitää sisällään tavalliset ihmiset, joiden arkeen politiikka on eri aikoina vaikuttanut.
Museon nimeksi valittiin Nootti, koska se kuvastaa Neuvostoliiton Suomen hallitukselle lähettämiä poliittisesti ohjailevia nootteja. Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui näin ollen luonnollisesti sitaatti vuoden 1961 nootista.
Neuvostoliiton hallitus on jo useaan otteeseen kiinnittänyt niin Suomen hallituksen kuin myös muiden valtioiden hallitusten huomiota siihen huolestuttavaan tilanteeseen, joka on muodostumassa Länsi-Saksassa, missä saksalainen militarismi jälleen nostaa päätään ja kerää voimiaan. Länsi-Saksa on kiihtyvällä vauhdilla muuttumassa sodanuhkan pesäkkeeksi Euroopassa ja myös sen pohjoislohkolla.
Nootissa Neuvostoliiton hallitukselta Suomen hallitukselle, 30. lokakuuta vuonna 1961
Idänsuhteiden historian lisäksi pohdimme jaksossa, millä tavoin museonäyttely rakentuu ja mitä museonäyttelyn välityksellä on mahdollista sanoa. Kalle toteaa jaksossa suoraan, että museossa on mahdoton huomioida jokainen historian yksityiskohta, koska museon tekeminen on aina kompromissien tekemistä.
Kiinnostava havainto Kallelta oli myös se, että jokainen museokävijä liikkuu museossa omalla tavallaan, keskittyy erilaisiin asioihin ja saa siten myös hyvin omanlaisen kokemuksen käynnistä. Oletko koskaan pohtinut, millä tavalla itse vierailet museossa ja mihin asioihin kiinnität huomiota?
Itse nautin Nootissa käydessäni erityisen paljon museon eri aistit huomioivista esitysmuodoista. Kuulokkeista pystyi kuuntelemaan niin opastusta kuin sotapropagandaa ja esineiden ohella valokuvia oli hyödynnetty paljon. Lisäksi kaikki tieto ei ollut heti silmien edessä, vaan tietoa sai etsiä erilaisia luukkuja availemalla sekä kuulokkeista uteliaasti kuuntelemalla.
Jakson kuunneltuasi opit, minkä vuoksi idänsuhteiden historia on vaikeiden suhteiden historiaa ja miksi nämä suhteet herättävät voimakkaita tunteita. Opit myös, millä tavalla museonäyttely rakentuu sekä mikä rooli museon tarjoamalla tiedolla on niin nykypäivän ymmärtämisessä kuin historian väärinkäytön torjumisessa.
Noottien ja idänsuhteiden äärelle Menneisyyden Jäljillä!
Lähteet:
Idänsuhteiden museo Nootin nettisivut
Neuvostoliiton nootti Suomen hallitukselle 30.10.1961 kokonaisuudessaan
Helsingin Sanomat: ”Naureskelun aika itään on ohi”. Julkaistu 14.2.2025. Luettu 10.3.2025.
Tamperelainen: ””Halusimme tai emme, Venäjä kuuluu Suomen tarinaan” – Uusi idänsuhteiden museo avautuu tänään Tampereella”. Julkaistu 15.2.2025. Luettu 14.4.2025.
Yle: ”Puhutko pahaa venäläisistä? Ei kannattaisi, sanovat tutkijat”. Julkaistu 5.1.2024. Luettu 10.3.2025.
LOTTA VUORIO 