#122 Naisten ääniä ja suomalaisia elämäkertoja

4.3.202524.3.2025 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jakson aiheenamme ovat yksinkertaisuudessaan suomalaisten naisten elämäkerrat ja niiden kerääminen Naisten ääni -hankkeen kautta. Naisten ääni kirjaimellisesti kerää naisten ääniä eli elämäkertoja ja tarjoaa niille verkkoalustana paikan tulla kuulluksi. Tarkastelemme jaksossa, minkälaisista henkilöistä elämäkertoja on kirjoitettu? Entä minkälaisia asioita elämäkerroissa muistellaan ja mistä asioista vaietaan? Mitä elämäkerrat kertovat niin sanotusta hiljaisesta historiasta, tavallisten naisten elämästä menneisyydessä? Jakson vieraana on historioitsija Maritta Pohls, joka on yksi Naisten ääni -hankkeen perustajista.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Naisliiton kanssa.*

Elämäkerta eli biografia on Tieteen Termipankin määritelmän mukaan kirjallinen esitys henkilön elämän vaiheista ja toiminnasta. Tieteen Termipankki jatkaa, että ”Suppeimmassa muodossaan elämäkerta on ulkonaisten vaiheiden, ns. matrikkelitietojen luettelemista. Perusteellisessa elämäkerrassa pyritään selvittämään myös kohteen toiminnan tarkoitusperät, tulokset jne. sekä luonnehtimaan hänen persoonallisuuttaan ja elinpiiriään”.

Elämäkerrat ovat osa historiantutkimusta sellaisina itsearvoisina tuotoksinaan, mutta niillä on myös vahva välinearvo tutkimusten osana. Niiden avulla tutkijan – tai kenen tahansa muun henkilön – on helppo saada nopea tilannekuva siitä, kuka henkilö on ja mitä hän on elämässään tehnyt ilman, että sen eteen joutuu itse tekemään suurta tutkimustyötä. Jos elämäkertaa ei löydy, jää moni henkilö unohduksiin.

Näistä lähtökohdista keskustelemme Naisten ääni -hankkeesta, joka täyttää nyt vuonna 2025 kymmenen vuotta.

Maritta valitsi jakson menneisyyden jäljeksi otteen eräästä Naisten ääni -artikkelista, jonka Tuula Haaro on kirjoittanut isoäidistään, Alina Juntusesta. Ote kuvastaa hyvin sitä, minkälainen merkitys naisten elämäkertojen kirjoittamisella on niin yleisellä kuin henkilökohtaisella tasolla.

Myös Maritta toteaa jaksossa, että elämäkertojen kirjoittamisessa kiteytyy tarve kiinnittyä johonkin pidempään historialliseen ketjuun. Se on ikään kuin halua nostaa esille oma historia, jolla seisotaan. Marittan mukaan tämä historia on perheissä läsnä esimerkiksi erilaisissa sanonnoissa tai tavoissa muistella, mutta kun näitä muistoja kirjoittaa tekstiksi, niiden merkitys kasvaa ja konkretisoituu.

Kun ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailun tiedote ilmestyi tietokoneeni ruudulle, se pysähdytti. Useimmiten puhutaan ja kirjoitetaan miesten toimista, sotimisista ja miesten yhteiskunnallisista riennoista naisten jäädessä varjoon, mutta nytpä tarjottiin tehtävää kirjoittaa naisista! Varsinkin syrjäseuduilla pulassa ja puutteessa uurastaneet naiset ovat jääneet marginaaliseen asemaan niin teksteissä kuin (juhla)puheissa. Todellisuudessa juuri nuo naiset ovat rakentaneet kädet täynnä työtä tätä yhteiskuntaa siinä kuin kuokan varressa raataneet miehensä ja veljensä. Tiheästi toistuvien synnytysten lomassa nuo naiset ovat ruokkineet ja vaatettaneet perheen, hoitaneet kodin ja karjan työntäen omat toiveensa taustalle. Lomaa eikä vapaata heille ei ole suotu. Mieleeni jyllähti oitis ryhtyä kirjoittamaan naisesta, joka on eniten vaikuttanut omaan elämääni. Epäilemättä tuo nainen on vieremäläinen Alina-mummu, äitini äiti. Mummu oli kuin uniikki turvasatama pienen tytön maailmankaikkeudessa, ja häneen turvasimme kuin hukkuva viimeiseen oljenkorteen.

Naisten ääni -kirjoitus otsikolla ”Alina Juntunen – Juntus-Alina, mummuni mun (s.1894)”, kirjoittanut Tuula Haaro

Elämäkerroissa ei ole yksinomaan kiinnostavaa se, mitä niissä sanotaan, vaan kiinnostavaa on näin historioitsijan näkökulmasta myös se, mitä niissä ei haluta muistella. Esimerkiksi äitien kohdalla muistellaan usein sitä, miten ahkera, työtä tekevä, sitkeä ja lempeä äiti on ollut. Sen sijaan elämäkerrat eivät ole pitäneet juurikaan sisällään tietoa esimerkiksi perheväkivallasta tai vaikkapa perheenjäsenen alkoholisoitumisesta, mikä on vaikuttanut perhe-elämään.

Maritta toivoo, että Naisten ääni -alustalle kirjoitettaisiin lisää elämäkertoja muun muassa maahanmuuttajista, yrittäjänaisista tai erilaisten työalojen työntekijöistä. Kannustan siis ihan kaikkia rohkeasti kirjoittamaan erilaisten naisten – joko omien tai muiden – elämäkertoja sivustolle tätä kautta! Uskon aidosti, että tämän aineiston arvo kasvaa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi.

Jakson kuunneltuasi opit, mitä tarkoittaa elämäkerta ja millä eri tavoilla elämäkertoja voi kirjoittaa. Kuulet myös useampia otteita Naisten ääni -sivustolle kerätyistä elämäkerroista eli tarinoista suomalaisista naisista. Pääset pohtimaan, minkälaisiin eri tarkoituksiin näistä elämäkerroista voi olla iloa nyt tai tulevaisuudessa.

Naisten ääni kuuluviin Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Naisten ääni -sivusto

Naisten ääni -sivuston artikkelit Alina Juntusesta ja Linda Vanhatalosta

Suomalaisen Naisliiton nettisivut

Tieteen termipankki: ”Kirjallisuudentutkimus: elämäkerta”. Luettu 11.12.2024.