#118 Äitiyspakkauksia, tunne-esineitä ja kokemuksia hyvinvointivaltiosta
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jaksossa avaamme äitiyspakkauksen ja tutustumme sen historiaan. Pohdimme jaksossa, kuinka kauan äitiyspakkauksia on jaettu ja mistä syystä äitiyspakkaus kehitettiin. Keskitymme jaksossa erityisesti merkityksiin, joita äitiyspakkaukselle on eri aikoina annettu Suomessa: mitä tunteita äitiyspakkaus herättää, miten pakkauksen sisältö on muuttunut ja mitä tarkoitusperiä on pyritty palvelemaan. Jakson vieraina ovat Tampereen yliopiston väitöstutkija Jenni Räikkönen sekä hankkeen johtaja ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Tanja Vahtikari.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Äitiyspakkaus tunne-esineenä -tutkimushankkeen kanssa.*
Aloitimme jakson seuraavalla arvuuttelulla: Mikä on kooltaan 700mm x 428mm x 270mm ja painaa noin 8 kiloa? Mikä on yksittäisenä esineenä vain pahvinen laatikko sisältöineen, mutta valtion lahjoittamana merkityksellinen tunne-esine?
No sehän on äitiyspakkaus!
Ihmettelemme jakson alussa sitä, että äitiyspakkauksen maailmanlaajuisesta ainutlaatuisuudesta huolimatta sen historiaa on tutkittu yllättävän vähän. Onkin upeaa, että Tanjan johtama hanke on saanut pitkän rahoituksen aiheen tutkimukselle, mikä valottaa monia eri näkökulmia. Hankkeen keskiössä on tutkia äitiyspakkausta tunne-esineenä – siis esineenä, joka pitää sisällään monenlaisia eri tunteita ja muistoja sekä hyvinvointivaltion sosiomateriaalisia kokemuksia 1930-luvulta 2000-luvulle.
Yllä olevassa kuvaparissa näet kaksi vastaavaa sommitelmaa äitiyspakkauksista – vasemmalla vuodelta 1953 ja oikealla vuodelta 2024. Podcastin jaksossa vieraileva Jenni on sattumoisin itse raskaana jakson julkaisun aikana, ja hän asetteli aivan erinomaisesti vuoden 2024 äitiyspakkauksen sisällön vastaamaan verrokkikuvaa noin 70 vuoden takaa.
Pakkauksen sisällöissä on paljon samaa, kuten vaatteet ja itse pahvilaatikko, mutta eroavaisuuksia. Jaksossakin nostamme esiin vuoden 1953 pakkauksesta vielä löytyvän emalikulhon, josta monella on oma muisto. Emalikulhoa ei välttämättä enää käytetä vauvaa hoitaessa, vaan se saattaa esimerkiksi toimia kukkaruukkuna, mikä kertoo esineiden muuttuvasta elämästä.
Tutkimushankkeen nettisivujen kuvauksessa äitiyspakkauksesta todetaan näin: ”Irrotettuna kontekstistaan pakkaus on pelkkä pahvilaatikko, joka sisältää erilaisia tarvikkeita vastasyntyneen hoitoon. Kuitenkin se latautuu merkityksillä heti, kun valtio lahjoittaa pakkauksen pienokaistaan odottaville vanhemmille.”
Äitiyspakkaus onkin aina linkittynyt niin sanottuun arkipäiväiseen nationalismiin, josta Tanja, Jenni ja hankkeessa niin ikään työskentelevä Henrik Mattjus ovat kirjoittaneet artikkelin (Historiallinen Aikakauskirja, vuoden 2024 neljäs numero). Arkipäiväisen nationalismin lisäksi pakkauksen tarkoitus on ollut valistaa perheitä lastenhoidosta ja kohentaa lasten terveyttä antamalla puitteet, joilla lähteä hoitamaan jälkikasvua. Näin ollen valistuksellinen ajattelu on aina koskettanut äitiyspakkausta.
Jakson menneisyyden jäljessä on havaittavissa nationalistista henkeä.
Ensimmäisessä äitiyspakkauksessa oli ennen muuta valtava symbolinen arvo. Kun hain sen postista ja kannoin takapihalle, levitin kauniit pienet vaatteet, pienen harjan ja pienet kynsisakset, ja uutuuden, kestovaipan viltille auringossa, ja lapsen isäkin istui siinä katselemassa niitä, tuntui että koko elämä lämmitti ja hymyili. Tunsin itseni arvokkaaksi ja arvostetuksi, kun valtio huolehtii minusta ja lapsestani näin paljon.
Vuonna 1960 syntynyt nainen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Äitiyspakkausmuistot -keruussa
Jaamme jaksossa myös toisen menneisyyden jäljen, joka on sitaatti Äidille -oppaasta, jota jaettiin äitiyspakkauksen mukana vuosina 1941–1949. Tässä oleva sitaatti kuuluu seuraavasti:
”Äitiysavustus on valtion suoma lahja sinulle siitä, että sinä itseäsi säästämättä olet synnyttänyt ’itsellesi iloksi ja maallesi maireheksi’ lapsen. Olet antanut hänelle parhaat voimasi ja parhaat ajatuksesi hänen vielä uinaillessa povesi alla ja olet ruokkiva häntä rinnoillasi, jotta hän eläisi terveenä ja kasvaisi tämän rakkaan maasi arvoiseksi asujaksi. Kiitollisena ottaa maasi vastaan jokaisen sille lahjoitetun lapsen – se on rikkautta, se on voimaa, se koituu siunaukseksi itsellesi ja onneksi koko maallesi. Tämän vuoksi on valtio sinulle suonut äitiysavustuksen.”
Molemmissa sitaateissa on huomionarvoista se, että äidin rooli rinnastettiin isänmaan palvelukseksi. Samalla tavalla, kun miehet olivat rintamalla, niin äidit hoitivat kotirintamaa. Naisen yhteiskunnallinen tehtävä oli olla äiti ja kasvattaa terveitä lapsia kansalaisiksi valtiolle. Tällainen nationalistinen ajattelu ei ollut ainutlaatuista 1900-luvun puolivälille, vaan periytyi kulttuurisesti jo 1800-luvulta kansallisajattelun hengessä.
Käymme jaksossa myös läpi, miten äitiyspakkaus on esineenä muuttunut vuosikymmenten aikana. Sen lisäksi, että pakkauksen sisältö on elänyt, on myös pakkauksen kohderyhmä muuttunut.
Äitiyspakkaus oli alkuvaiheessa harkinnanvarainen – toisin sanoen se ei ollut jaossa kaikille, vaan linkittyi köyhäinapuun. Vasta vuodesta lähtien 1949 äitiyspakkausta on jaettu kaikille suomalaisperheille, mikä kytkeytyy hyvinvointivaltion ajatukseen siitä, että etuudet kuuluvat kaikille.
Saadakseen äitiyspakkauksen on kuitenkin aina täytynyt käydä terveydestä vastaavan asiantuntijan luona. Aluksi äitin tuli käydä lääkärin tai kätilön tarkistuksessa ennen neljättä raskauskuukautta, ja nykyisin äitiyspakkauksen saadakseen on käytävä terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa viimeistään 18. raskausviikolla.
Jaksossa kuulet, minkälaisia esineitä äitiyspakkaukset ovat eri aikoina pitäneet sisällään. Pääset myös mukaan muistelemaan, minkälaisia muistoja ja tunteita niin äitiyspakkaukseen kuin äitiyspakkauksen sisältöön on liitetty. Opit myös, mikä on ollut äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus ja onko tämä alkuperäinen ajatus äitiyspakkauksen takana muuttunut vuosikymmenten aikana.
Avataan äitiyspakkaus Menneisyyden Jäljillä!
Lähteet:
Äitiyspakkaus tunne-esineenä -hankkeen nettisivut
Tanja Vahtikari, Jenni Räikkönen ja Henrik Mattjus: ”Kansakunta lastenkamarissa. Äitiyspakkaus arkipäiväistyvän nationalismin esineenä 1930-luvulta nykypäivään”. Historiallinen Aikakauskirja, 122:4, 2024.
Tanja Vahtikari: Finns start life safe and sound with a baby box from the government. Psyche, 29 kesäkuuta 2021.
Tanja Vahtikari, Henrik Mattjus ja Jenni Räikkönen: ”Moniääninen äitiyspakkaus ja hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle”. Koneen Säätiön Kaivolla-blogi, julkaistu 16.6.2022.
Maiju Remes: Tähtipeiton matka Nepaliin ja takaisin: Suomen eteläaasialaisten kokemuksia äitiyspakkauksesta ja perhe-elämän rakentamisesta Suomessa. Antropologian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2023.
Maria Lassén-Seger ja Mia Österlund: ”Survival Kits for Babies. Baby Box Books and Infant Temporality in Finnish Maternity Packages”. Children’s Literature Education, 54 (2023), 334–353.
Sanna Särkelä: Vaippoja ja valistusta: Äitiyspakkauksen näkyvä ja näkymätön sisältö. Kansantieteen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2013.
James Reid ja David Swann: ”Decolonising the Finnish Baby box: A sociomaterial approach to designing interventions for infant and maternal health and well-being in Zambia”. Journal of Early Childhood Education Research, 8:2, 2019, s. 312–331.
LOTTA VUORIO 