#115 Soveliaita avioliittoja, järkeä ja tunteita
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Jakso kertoo avioliitoista sekä järjen ja tunteiden suhteesta 1800-luvun avioliitoissa. Pohdimme jaksossa avioliiton merkitystä 1800-luvun säätyläisten elämässä eritoten vapaaherratar Ellan de la Chapellen ja taiteilija Albert Edelfeltin henkilötarinoiden kautta. Oliko Ellanin ja Albertin avioliitto ruusuilla tanssimista vai kohtasivatko he haasteita liittonsa aikana? Millä tavalla suhtautuminen avioliittoon muuttui 1800-luvun loppupuolella? Millä tavalla pärjäsi avioliittomarkkinoilla ja mitä tapahtui henkilöille, jotka eivät näillä markkinoilla halunneet olla? Jakson vieraana on filosofian tohtori Maria Vainio-Kurtakko, joka on kirjassaan syventynyt Edelfeltien avioliiton käänteisiin.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa.*
”Kaikki onnelliset perheet muistuttavat toisiaan, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Näillä Leo Tolstoin Anna Karenina -romaanin sanoilla alkaa kirja, jonka pohjalta keskustelemme tässä jaksossa 1800-luvun avioliitoista, järjestä ja tunteista.
Maria on kirjassaan todennut, että ”Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin yhteistä taivalta 1800-luvun lopun yhteiskunnallisten mullistusten läpi ei ole aivan helppo seurata.” Pari kohtasi erilaisia haasteita, jotka kietoutuivat ajan avioliitto-, sukupuoli- ja säätyihanteisiin.
Sovelias liitto solmittiin sääty-yhteiskunnassa kahden ihmisen kesken, jotka tulivat samasta säädystä. Lisäksi on huomioitava, että saman säädyn sisälläkin oli ikään kuin säätyjä, ja näiden kunnioittaminen avioliiton suhteen oli tärkeää.
Tulevan puolison tuli tulla suvusta, joka on menestynyt samalla tavalla. Puolisolla piti olla jonkinlainen pääoma ja hänen piti olla kulttuurisesti ja sosioekonomisesti yhteensopiva. Pääoma ei välttämättä tarkoittanut taloudellista pääomaa, vaan myös esimerkiksi sosiaalinen tai suvun maineeseen liittyvä pääoma nähtiin tärkeänä.
Ellan de la Chapelle oli Marian mukaan realisti, joka ymmärsi asemansa naisena sääty-yhteiskunnassa. Kirjeessään serkulleen hän kuvaa ytimekkäästi, minkälainen tulevaisuus häntä naisena odottaa.
Avioliitto on naisen ainoa mahdollisuus – ellei hän halua toimia sähköttäjänä, ommella tai kirjoittaa puhtaaksi.
Ellan de la Chapelle kirjeessään serkulleen vuonna 1884. Kaisa Siveniuksen suomennos.
On kuitenkin mielenkiintoista, että 1800-luvun lopulla ymmärrys avioliitosta alkaa muuttua – perinteiset sääty-yhteiskunnan mallit kohtasivat nousevan luokkayhteiskunnan mallit. Vanhassa mallissa ajateltiin, että avioliitto on suvun jatkamisen perusta, kun taas 1800-luvun nouseva porvaristo painotti enemmän tunteita, vaikka hekin valitsivat puolisonsa omasta piiristään.
Kun päästään 1870-luvulle, jolloin Albert ja Ellan astuivat niin sanotusti avioliittomarkkinoille, oli kulttuurinen muutos jo käynnissä. Samaan aikaan oli vallalla vanha käsitys säädynmukaisesta ja soveliaasta liitosta, mutta samalla tunteiden merkitystä avioliitossa painotettiin yhä voimakkaammin. Marian mukaan tästä muodostui mahdoton yhtälö, joka vaikutti myös Ellanin ja Albertin suhteessa.
Jakson kuunneltuasi opit, mitä soveliaalla liitolla tarkoitettiin sääty-yhteiskunnassa ja miten avioliittoihanne muuttui 1800-luvun loppupuoliskolla. Kuulet myös, minkälaisia ihmisiä Albert Edelfelt ja Ellan de la Chapelle olivat sekä minkälainen oli heidän yhteinen elämänsä.
Avioliiton satamaan Menneisyyden Jäljillä!
Lähteet:
Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto. Teos 2022. Suomennos Kaisa Sivenius. Alkuperäinen julkaisu Ett gott parti, SLS – Appell, 2022.
Svenska Litteratursällskapet -nettisivut
Albert Edelfeltin kirjeet -verkkojulkaisu
LOTTA VUORIO 