#114 Egyptomaniaa, muinaisia aikoja ja Sinuhe egyptiläinen

24.9.202423.9.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jaksossa avataan ovi muinaiseen Egyptiin ja pohditaan, minkälainen kulttuuriteos Mika Waltarin kirjoittama ”Sinuhe egyptiläinen” on ollut suomalaisille. Faaraot, Tutankhamon, Kleopatra, hieroglyfit ja pyramidit – luovatko nämä populaarikulttuurin mielikuvamme muinaisesta Egyptistä? Mitä muinaisesta Egyptistä oikeasti olisi hyvä ymmärtää? Mitä tarkoittaa egyptomania tai tutmania? Entä mikä vaikutus Mika Waltarin teoksella Sinuhe egyptiläinen on ollut suomalaisille? Pääsemme jaksossa kuulemaan myös siitä, minkälaista on arkeologin työ ja mitä taitoja vaatii tutustua vuosituhansien takaiseen menneisyyteen. Jakson vieraana on Lähi-idän historioitsija ja arkeologi Minna Silver.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa.*

Siinä missä elokuun lopulla julkaistu jakso #112 johdatti meidät antiikin menneisyyden jäljille, on nyt ottaa askel vielä kaukaisempaan menneisyyteen, josta emme ole vielä tässä podcastissa puhuneet. On siis aika sukeltaa muinaisen Egyptin maailmaan.

Minna havainnollisti jaksossa erittäin hyvin sen, minkälaisia ajan käsittelyn ja hahmottamisen taitoja muinaisten aikojen tutkiminen vaatii. Siinä missä esimerkiksi oma väitöskirjani sijoittuu 1800-luvulle, johon on matkaa muutama sata vuotta, joutuu Minna ottamaan muinaisia aikoja tutkiessaan haltuun 700 000 vuoden ajanjakson Homo erectuksen työkaluista tähän päivään saakka. Arkeologia avaa siis erittäin pitkän aikavälin ja pidemmän, mitä historioitsijan on pelkillä tekstilähteillä mahdollista käsitellä.

Keskustelemme jaksossa Minnan uudesta kirjasta, jossa hän tulkitsee, selventää ja avaa Mika Waltarin klassikkoteoksen Sinuhe egyptiläinen sisältöä arkeologin silmin. Mielestäni idea kirjalle on todella lukijaystävällinen, sillä näin lukija saa ikään kuin raotettua uuden muinaisen Egyptin maailmaan. Asiat ja huomiot kirjasta, jotka muuten saattaisivat jäädä vähemmälle huomiolle tai epäselväksi, tulevat nyt selitetyksi ammattilaisen toimesta.

Poimimme jaksoon Minnan kirjaankin nostetun mainion sitaatin, jossa kuvataan arkeologin työtä. Minna toteaa menneisyyden jäljen pohjalta, että maakerrokset ovat erittäin tärkeitä arkeologeille – ne ovat tapa lähestyä menneisyyttä. Lapio on vanha kaivausmenetelmä, mutta nykyisin on kaikenlaisia digitaalisia tekniikoita, joiden avulla voidaan tutkia arkeologisia kohteita.

Arkeologi ei uppoudu pölyisiin kirjastoihin. Hänen työaseenaan on lapio! Ja arkeologien käsissä ovat rakennusten jäännökset, taideteokset ja työkalut, joita on löytynyt muinaisten kansojen asuinpaikkojen maakerrostumista, muuttuneet loputtomaksi, historialliseksi aineistoksi, joka avaa valtavia näköaloja menneisyyteen.

Mika Waltarin ja Ilmari Jäämaan toimittamasta Muinaisajan ihmeet -teoksesta vuodelta 1934

Waltarin kirjoittama Sinuhe egyptiläinen on julkaistu vuonna 1945, ja se sijoittuu kulttuurisesti niin sanotun egyptomanian yhteyteen. Egyptomania tarkoittaa laajaa innostusta ja inspiroitumista muinaisen Egyptin maailmasta, ja egyptomania ei ole vain 1900-luvun ilmiö.

Jo antiikin aikana vallitsi egyptomania, sillä roomalaiset ja kreikkalaiset ihailivat Egyptiä suuresti – muun muassa Roomassa itämaiset kultit, kuten Isis-kultti, olivat muodissa. Myöhemmillä ajoilla 1700-luvun lopulla Napoleonin retki Egyptiin nostatti uuden egyptomanian aallon. Napoleonilla oli retkellään mukana tiedemiehiä, jotka dokumentoivat myös arkeologisia kohteita.

Viimeisin voimakkain egyptomanian aalto koettiin 1900-luvun alkupuolella, ja aallon pyörteisiin päästiin Tutankhamonin haudan löytämisen innoittamana vuonna 1922. Myös Waltari on todennut Tutankhamonin haudan löydön olleen merkittävin sysäävä tapahtuma hänen tuotantonsa Egypti-aiheisiin.

Jakson kuunneltuasi opit, minkälaisen ajanjakson ja maantieteellisen ulottuvuuden muinainen Lähi-itä kattaa – sekä millä tavoin arkeologi näin valtavan pitkää ajanjaksoa tutkii. Kuulet myös, minkälaisen kulttuurisen hyökyaallon Tutankhamonin haudan löytäminen vuonna 1922 sai aikaan ja mitä tarkoittavat egyptomania ja tutmania.

Muinaisia aikoja Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Minna Silver: Sinuhe egyptiläisen maailma – Arkeologin silmin. SKS 2024.

Minna Silver: Tutankhamonin salaisuudet – Arkeologinen matka muinaiseen Egyptiin. Gaudeamus 2022.

Yle Areena: ”Sukellus faaraoiden hautoihin – mitä tutkijat ovat saaneet selville Tutankhamonista ja Ekhnatonista?”. Julkaistu 3.7.2020.