#111 Roskakaloja, aateliskaloja ja ympäristöhistoriaa

30.7.202430.7.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting 1 kommentti

Jakson aiheena on roskakalat sekä ympäristöhistorian näkökulma Suomen kalatalouteen. Roskakalalla viitataan aliarvostettuihin kaloihin, joiden käyttöä suomalaisessa ruokakulttuurissa on vältelty tai väheksytty. Kysymmekin jaksossa, mitkä kalalajit ovat leimautuneet roskakaloiksi ja miksi. Entä miten kulttuurinen ymmärrys roskakaloista muuttui 1900-luvun aikana ja miltä tilanne näyttää nykypäivänä? Millä tavoin kulttuurinen käsitys roskakaloista liittyy ekologisuuteen ja ympäristöön? Jakson vieraana on historiantutkija Matti O. Hannikainen.

Korvillanne ja tässä blogipostauksessa silmienne edessä on podcastin tämän kesän kesäjakso, sillä nappaamme onget ja madot mukaan ja lähdemme kalaan. Tässä jaksossa puhutaan kalajutuista, sillä tutustumme roskakalojen historiaan ja siihen, mitä nämä roskakalat ovat 1900-luvulla olleet.

Jakson vieraaksi sain minulle tutun tutkijan Helsingin yliopistolta, jonka innokkuus tutkijan uraa kohtaa on vertaansa vailla. Matti on auttanut minua väitöskirjaprosessissa ja olikin ilo saada hänet vieraaksi podcastiin. Matti tutki roskakaloja aiemmassa Helsingin yliopiston tutkimushankkeessaan ja on todennut, että ”Roskakala on kulttuurinen termi ja kertoo siitä, että tiettyyn aikaan tietty kala on nähty taloudellisesti arvottomana. – – Ajan kanssa huomataan, että arvostukset muuttuvat”.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui pätkä lehtiartikkelia vuodelta 1923, ja sitaatissa todetaan hyvin kylmästi, miten roskakalat tulisi hävittää suorastaan hävityssodalla. On hyvä huomioida, että 1920-luvun maailmassa eugenistinen ajattelu näkyy muidenkin kuin ihmisten arvottamisessa – myös luonnon, eläinten ja kalojen arvottamisessa.

Kriittinen historiantutkimus osoittaakin, että tällainen kalalajien arvottaminen ei synny tyhjästä, vaan on sidoksissa niin kulttuuriin kuin tässä tapauksessa myös vahvasti kalatalouteen. Kalataloutta modernisoitaessa haluttiin maksimoida kalastajien saama hyöty isommilla ja rasvaisimmilla kaloilla sekä vähentää pienempien ja ruotoisempien kalalajien negatiiviseksi koettu vaikutus niin sanottujen aateliskalojen menestymiselle.

..olisi käytävä armotonta hävityssotaa kaikkia niitä kalalajeja vastaan, joita emme voi käyttää hyväksemme.. järkiperäisessä kalavesi(en)hoidossa on saatava järven kalakanta täydellisesti käsiimme: siellä tulee olla vain niitä kaloja, jotka haluamme ja vain niin paljon kuin katsomme järven ravintotuotantokykyyn ja olosuhteisiin nähden edulliseksi… ennen kaikkea hävittäkää roskakala.

Heikki Järnefelt mielipidekirjoituksessaan otsikolla Pari sanaa kalastusoloistamme, julkaistu Turun Sanomissa 29. kesäkuuta vuonna 1923

Tästä päivästä käsin on omalla tavallaan huvittavaa, että kalalajeilla oli erityisesti 1800-luvun lopulta alkaen 1900-luvulle tultaessa ihmisten silmissä ikään kuin kastijärjestelmä tai sosiaalinen hierarkia – siis ihmisten kulttuurisesta ymmärryksestä kumpuava sanallistettu käsitys kalalajien arvokkuudesta. Roskakalat ja aateliskalat, siinä vasta jako.

Matti toteaakin jaksossa, että kalatalouden modernisointi sai aikaan kovaa keskustelua, kun ihminen pyrki ottamaan haltuun kalatalouden ja päättämään, mitä lajeja halutaan pyytää.

Jaksossa opit, mitä tarkoittaa roskakala ja millä perusteilla kalalajeja arvotettiin. Opit myös, miten kalatalouden modernisointi sekä yhteiskunnallinen tilanne vaikuttivat siihen, mitkä eri ominaisuudet kaloissa nähtiin arvokkaina.

Kalajuttuja Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Roskakalako? Kirjoituksia kaloista ja ruoanhistoriasta Suomessa 1900-luvulla –nettisivut

Pro Kala: ”Käsite ”roskakala” joutaa roskiin”. Julkaistu 25.1.2021.