#109 Abortteja, naisten kokemuksia ja abortintorjuntaa

3.7.202425.9.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jakson aiheena on abortit sekä niihin liittyen naisten omat kokemukset aborteista ja abortintorjunnasta 1900-luvun Suomessa. Pohdimme, miltä näytti Suomen 1950- ja 60-lukujen aborttipolitiikka ja minkälaisia kokemuksia abortin tehneet tai sitä toivoneet naiset kävivät läpi. Mitä tarkoitti abortintorjunta ja ketkä laillisista aborteista päättivät? Mitä naisten täytyi tehdä, jos tavoitteena oli tehdä abortti? Millä tavalla aborttia toivovia naisia kohdeltiin ja minkälaisia tunteita ja fyysisiä tuntemuksia he kohtasivat? Jakson vieraina ovat aiheesta Historiallisen Aikakauskirjan artikkelin kirjoittanut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Miina Keski-Petäjän sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori Riikka Taavetti.

Shortly in English: How difficult was it to have an abortion in 1950s and 1960s Finland? How did women experienced the process of applying a permission for a legal abortion? Why limiting the possibility and right to have an abortion did not decrease the amount of abortions – and why allowing the right to have an abortion does decrease the amount of abortions? We discuss these questions together with doctoral researcher Miina Keski-Petäjä and historian Riikka Taavetti.

*Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa.*

Tässä jaksossa jatkamme viime jakson matkaa seksuaalisuuden historian pariin, kun yhteistyö Historiallisen Aikakauskirjan kanssa jatkuu. Viime jakson alussa kerroinkin hieman laajemmin siitä, että sain olla mukana toimittamassa Historiallisen Aikakauskirjan – eli ystävien kesken HAiKin – teemanumeroa, joka käsittelee yksinomaan seksuaalisuuden historiaa. Tämä teemanumero julkaistiin kesäkuussa 2024, ja tämän jakson pohjalta tuotan kaksi jaksoa – jaksot #108 ja #109 – joiden aiheet pohjautuvat teemanumeron kahteen artikkeliin.

Viime jaksossa keskustelimme yhdessä professori Charlotta Wolfin kanssa miesten välisten suhteiden historiasta, ja tässä jaksossa keskustelemme erilaisesta seksuaalisuuden historian aiheesta, nimittäin aborteista ja kohdullisten ihmisten kokemuksista. Jakso on valitettavan ajankohtainen, sillä eri puolilla maailmaa taistelu naisten – tai pikemmin kohdullisten – oikeuksien puolesta jatkuu. Tämä jakso taustoittaa erinomaisesti sitä, minkälaista keskustelu aborteista on Suomen historiassa ollut.

Miina toteaa Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeron 2/2024 artikkelissaan, että ”Ankaran aborttipolitiikan inhimillisiä kokemuksia tutkittaessa tutkijan on helppo suhtautua politiikan kohteisiin myötätuntoisesti ja tehdä heille oikeutta tuomalla näkyväksi vaiettuja epäkohtia.” Allekirjoitan Miinan näkemyksen täysin.

Abortintorjuntatyö keskitettiin Miinan mukaan Väestöliittoon ja sen sosiaalineuvoloihin. Nämä tahot puolestaan tekivät töitä raskaudenkeskeytysten vähentämiseksi lääkintöhallituksen valvonnassa. Kuten yllä olevassa kuvassa eli Väestäliiton keskusneuvolan mainoksessa kerrotaan, keskusneuvolassa oleva ”avioliittoneuvola antaa neuvoja perinnöllisyyskysymyksissä ja syntyvyyden säännöstelyssä” ja ”sosiaalineuvola auttaa raskauden takia vaikeuksiin joutuneita, myöskin yksinäisiä naisia”.

Väestöliiton hallinnoiman abortintorjunnan tarkoituksena ei todellisuudessa ollut tarjota vapaata aborttimahdollisuutta naisille, vaan päinvastoin pyrkiä suostuttelemaan lähtökohtaisesti naiset pitämään lapsen. Näitä kokemuksia laillisen abortin hakuprosessista on kerätty muistitietona talteen, ja näistä kokemuksista yksi vastaus valikoitui menneisyyden jäljeksi.

Yhden kerran olen laillista aborttia hakenut, enkä saanut. Tämä hakeminen kesti niin kauan, ne paperit oli ensin Väestöliitossa ja sitten Lääkintöhallituksessa valituksena kun Väestöliitossa ei mennyt läpi. Se kesti kolme-neljä viikkoa ja se meni sen 16 viikon rajan yli. No, tein sen sitten itse. Mutta seuraavalla kertaa en alkanut enää kyselemään.

Aborttia hakenut nainen, vuoden 1950 aborttilain aikana. Sitaatti poimittu Ritva-Liisa Sumun toimittamasta teoksesta Abortti, vuosi 1970

Väestöliitto perustettiin vuonna 1914 nimenomaan huolehtimaan väestön määrästä ja laadusta sekä perhepolitiikasta. Taustalla on myös olennainen ehkäisyys liittyvä asia abortteihin liittyen: ehkäisyvälineitä ja myös tietoa ehkäisystä oli tarjolla vain vähän.

Abortintorjunnan ajatuksena oli, että abortti voidaan tarjota suurperheiden äideille, jotka ovat jo synnyttäneet useita lapsia. Suurperheiden fyysisesti väsyneistä äideistä puhuttiin ”monisynnyttäjien kulumiskysymyksenä”, mikä kaikessa karuudessaan kuvastaa aikansa ymmärrystä aiheesta.

Laillisen abortin sai hakea kahden lääkärin luvalla, mutta lääkärin vastaanotolla naisille kerrattiin lainsäädäntöä sekä kerrottiin, miten tärkeä tehtävä äitinä oleminen on. Siinä missä asiantuntijat ajattelivat abortintorjunnalla yhteiskunnalliseen väestökysymykseen liittyviä kysymyksiä, kuten väestön vähenevää määrää, sivuutettiin naisten oma kokemus ja toiveet usein alisteisena yhteiskunnallisille tavoitteille väestön määrästä ja laadusta.

Jakson kuuntelemalla opit, millä tavalla asiantuntijoiden näkemykset aborteista ja abortintorjunnoista erosivat abortin tehneiden tai laillista aborttia hakeneiden naisten kokemuksista. Opit myös, minkä vuoksi aborttioikeuden rajoittaminen ei vähennä, vaan päinvastoin lisää tehtyjen aborttien määrää.

Kehollista itsemääräämisoikeutta ja naisten oikeuksia Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Historiallinen Aikakauskirja 2/2024 -sisällysluettelo

Historiallinen Aikakauskirja -nettisivut

Ellen Gassama Jabai: ”Ei, ei se lapsi synny” – Nuorten naisten abortinhaku ja toimijuus Helsingin sosiaalineuvolassa 1950- ja 1960-luvuilla. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2015.

Miina Keski-Petäjä: Aborttitoiveet ja abortintorjunta – Raskaudenkeskeytyksen hakeminen 1950–60-lukujen Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2012. Pro gradun julkaissut Väestöliitto.

Miina Keski-Petäjä: ”Ankara aborttipolitiikka, asiantuntijat ja inhimilliset kokemukset – Suomalaisen abortin historian jäljillä”. Historiallinen Aikakauskirja 2/2024, sivut 185–198.

Riikka Taavetti, Kirsi Vainio-Korhonen ja Lotta Vuorio: ”Polkuja seksuaalisuuden historiaan”. Historiallinen Aikakauskirja 2/2024.

Ritva-Liisa Sumu: Abortti – 250:n suomalaisenaisen kokemukset vastentahtoisista raskauksista, abortista ja sterilisaatiosta. Tammi, 1970.