#105 Pöytätapoja, affekteja ja ruokakulttuuria 1500-luvun lopun Italiassa

7.5.20247.5.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Jakson aiheena on ruoka, syöminen ja ruoanlaitto 1500-luvun lopun Italiassa, erityisesti kuvien välityksellä. Ruoka herättää monenlaisia tunteita nykyään, ja niin se on tehnyt ennenkin: iloa, tyytyväisyyttä, intohimoa, mutta myös inhoa ja epämiellyttäviä tunteita. Minkälaisia tunteita 1500-luvun lopun ruokaan ja syömiseen liittyvissä taidemaalauksissa on nähtävillä? Mitä ruoka ja niistä heräävät tunteet kertovat ruoan kulttuurisista merkityksistä uuden ajan alussa? Mitä tarjolla ollut ruoka ja pöytätavat kertoivat luokka-asemasta ja yhteiskunnallisesta asemasta? Entä mitä symboleja ja merkityksiä eri ruokiin itsessään liittyi? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anna Repo.

Shortly in English: Foods and affects in the past, especially in Italy in the late 16th century – this the delicious topic of this episode. Together with doctoral researcher (University of Helsinki) Anna Repo, we are discussing the reasons why food is a great way of learning to know people in the past and how food was involved in constructing class related cultural meanings.

Jaksossa #51 tutustuimme Suomen ruokahistoriaan pääosin 1700-luvulta eteenpäin, mutta tänään reissaamme aikakoneella niin ajallisesti kuin maantieteellisesti kauemmas. Italian historiaa emme olekaan podcastissa aiemmin käsitelleet, joten oli hienoa saada tämä aihe mukaan podcastiin.

Nostan Annalle hattua monestakin asiasta hänen tutkimusaiheensa suhteen. Ensinnäkin hän painottaa työssään kuvien käyttöä niin, etteivät kuvat ole vain koristeena muulle työlle tai ettei yksittäisten kuvien tulkinta ole vain tukena kirjallisiin lähteisiin pohjaavalle selkärangalle – sen sijaan Anna käyttää kuvia pääasiallisena lähteistönään.

Kuvien hyödyntämisestä historiantutkimuksessa emme tässä podcastissa ole juurikaan puhuneet, joten pääsemme jaksossa keskustelemaan myös visuaalisesta kulttuurista ja sen merkityksestä menneisyydessä.

Toiseksi on upeaa, että Anna pystyy lukemaan ja hyödyntämään aineistoa, joka on italiaksi ja vielä 1500-luvuun sijoitettuna, jolloin eri murteet rikastuttivat eri tekstejä.

Anna on Historiallisen Aikakauskirjan artikkelissaan (2023) todennut, että ”Maalauksissa kuvattiin yläluokan sijaan työväkeä, kuten myyjiä, keittiöapulaisia tai jopa teurastajia, ja teokset sijoittuivat usein markkinoille, keittiöihin tai ruokapöydän ääreen”. Yllä olevassa kuvassa näet kaksi niin sanottua genremaalausta, jotka kuvaavat alempien luokkien ihmisiä ja heidän ruokailujaan. Voit kuunnella näiden kuvien tulkinnan jaksossa tai lukea Annan vielä tarkempaa analyysia näistä kuvista HAiK-artikkelista (2022).

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui puolestaan kuvaus ruoanlaittoa koskevasta kirjasta, jossa kuvaillaan muun muassa eri raaka-aineita. Anna valitsi jaksoon kuvauksen pavuista, ja kuvaus paljastaa monta mielenkiintoista asiaa muun muassa luokkaan ja sosiaaliseen asemaan liittyen. Kuvauksesta voi tunnistaa myös humoraaliopin vaikutukset siitä, millä tavoin ruoat tulee valmistaa, jotta ne sopivat tietyille ihmistyypeille.

Pavut
Papujen valinta: papujen tulee olla punaisia tai punertavia, ei rei’itettyjä ja helposti keittyviä. Papujen hyödyt: saavat virtsaamaan, aktivoivat naisten kuukautisia ja lihottavat vartaloa. Papujen haitat: saavat aikaan paljon ilmavaivoja ja pahoinvointia, rasittavat vatsaa, aiheuttavat pahoja unia, huimausta ja täyttävät pään. Parannuskeino pavuille: pavut keitetään öljyn, suolan, pippurin, sinapin ja etikan kanssa. Papujen ominaisuudet: pavut ovat ensimmäiseltä asteeltaan kylmiä ja kosteita, mutta kohtuullisesti. Papujen käyttö: papuja voivat käyttää ne, joilla on vahva vatsa ja jotka raatavat, mutta eivät joutilaat tai herkät.

Kuvaus Baldassare Pisanellin kirjasta Trattato della natura de’ cibi, Venetsiassa vuonna 1586

Oli mielenkiintoista kuulla, miksi Anna kiinnostui aikoinaan menneisyyden ruokakulttuurien tutkimuksesta. Hänen mukaansa ruoka on niin universaali asia, että se yhdistää kaikkia ihmisiä, aikoja, aikakausia ja kulttuureja, sillä kaikki me syömme.

Vaikka Anna kuvailee ruokahistorian tutkimusta helpoksi tavaksi lähestyä menneisyyden ihmisten elämää ja arkea nimenomaan universaaliuden kautta, ei ruokahistoria ole vain yhtä ja yleistä. Sen sijaan se on samalla myös hyvin henkilökohtaista, sillä ruokaan liittyvät vahvat tunteet ja identiteettiin linkitettäviä asioita. Jaksossa kuulemmekin, miten pelkästään tietyillä ruoka-aineilla sekä pöytätavoilla luotiin esimerkiksi epämiellyttävää kuvaa alempien luokkien ihmisistä.

Jakson aikana opit, mitä affektiivisuus ja affektit tarkoittavat ja miten ne eroavat tunteista. Kuulet myös kuvien tulkintaa ja opit, mitä eri asioita kuvista voi analysoida ja yhdistää menneisyyden kulttuurin eri piirteisiin.

Nautinnollista ruokahalua Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Anna Repo: ”Ruoka, luokka ja affektit 1500-luvun lopun italialaisessa visuaalisessa kulttuurissa”. Historiallinen Aikakauskirja, vol. 120 nr. 3, sivut 275-288. 2022.